Ritva Rissanen, Jorma
Eriksson, ympärillään
Benzin pariskunta sekä
ahvenanmaalaiset
urakoitsijat
Miten myynti lähti alkuun?
Myynti oli kiivaimmillaan vasta kun
Fream-kenttä oli valmistunut. Lähiseutu oli alussa todella skeptistä siitä
miten projektin käy – olisiko tuo ollut
vähän naapurikateuttakin. Ensimmäisiä paikkakuntalaisia saatiin odottaa
aika kauan – ilahduttavasti tilanne on
muuttunut. Valinnan vaikeus syntyi
toisaalta siitä pitäisikö liittyä Ruukkiin
vai Nordcenteriin. Jokainen joka tuli
alueelle katsomaan, rakastui paikkaan
– ja sittenhän myynti jo olikin helpompaa.
Alueen yleissuunnittelija?
Nordcenterin alueen yleisarkkitehtina muutoin kun itse kenttien osalta
toimi Lasse Heikkinen, hänen käsialansa näkyy alueen rakenteissa.
Kartanon remonttia suunniteltiin,
pohdittiin ja laskettiin, kun ei ollut
täyttä varmuutta olisiko uusi parempi
kuin vanha – Pickalassa oli juuri
päädytty uuteen taloon, mutta taidamme kaikki olla tyytyväisiä siihen, että
pysyimme vanhan korjaamispäätöksessämme. Ruusunpunainen väri vain
vaihtui kermanvaaleaksi. Rakennusvaiheeseen liittyi vähän jännitystäkin –
yhtenä yönä heräsin puhelimen
soittoon, jossa palokunta ilmoitti, että
kartano palaa. Kyllä olin äkkiä matkalla ja kaukaa näkyi miten taivas loimot10
ti - oli aivan kamala hetki. Vasta perillä
tajusin, että tulipalo ei onneksi ollutkaan päärakennuksessa, vaan palon
uhri oli silloinen työmaarakennus,
punainen väentupa nykyisen puttigriinin kohdalla. Koivuissa näkyy vieläkin
palon jälkiä. Menetyshän sekin oli,
sillä talolle oli jo ehditty suunnitella
muuta käyttöä – mutta sillä hetkellä
tunsimme kaikki vain pelkkää helpotusta.
Miten Bradford Benz valittiin
suunnittelemaan seuraavaa kenttää?
Vuonna 1989 oltiin sitä mieltä, että
Fream-kentän jälkeen on hyvä keskittyä myymään ja rakennuttamaan lisää
majoituskapasiteettia.Toisaalta kuitenkin toisen 18 reikäisen kentän sijoittaminen maastoon piti tehdä oikean
aluevarauksen takia, joten kentän
suunnittelija oli tärkeä.
Wiesbadenissa pidettiin vuonna
1990 Euroopan golfkonferenssi, jonka
aihepiiri erityisesti oli painottunut
kenttäsuunnitteluun, joten siellä oli
mahdollisuus tutustua useiden suunnittelijoiden ajatuksiin. Silloin oli jo
koko joukko eurooppalaisiakin
suunnittelijoita tarjolla, mutta kaksi
amerikkalaista arkkitehtia teki minuun silloin suurimman vaikutuksen
luontoon sovitetulla suunnitteluteori-
allaan ja siinä vaiheessa kuvallisilla
näytöillään. Kävi myöhemmin ilmi,
että herroilla olikin ollut kauan
yhteinen toimisto, jonka aikana he
olivat suunnitelleet kenttia mm.
Kiinaan ja Japaniin. Kummallakin oli
toistasataa kenttää suunniteltuna ja
toteutettuna.
Bradford Benz lopulta tuntui
paremmalta ja hän todella halusi ottaa
haasteen vastaan siitä, ettei Nordcenteriin tehtäisi upean Fream-kentän
jälkeen tylsää kenttää. Kun suunnitelmat olivat valmiit päätti Nordcenter
Developmentin hallitus, että valmis
kenttä on parempi myyntiympäristö
kuin ajatus tulevasta rakennustyömaasta. Kun Nordgolfkin oli sitä
mieltä, että toinen kenttä on hyvä
idea, rakentaminen päätettiin toteuttaa yhteistyössä Nordgolfin kanssa. Siitä luonnonläheisestä rakentamisesta voidaan sitten olla montaa mieltä,
mutta lopputulos on varsin hurmaava.
Projektin vaikeimmat ajat?
Vaikeimmat ajat olivat ehdottomasti
kesällä 1987. Silloin Lemminkäinen
päätti jatkaa rakentamista, vaikka olisi
voinut keskeyttääkin, silloin SKOP
päätti jatkaa rahoitusta, vaikka olisi
voinut katkaistakin sen. Kuten aiemmin sanoin, silloin Nordcenteriin
sitoutui monta todella hyvää tukijaa,