Neighbourhood mothers 2017 Naapuriäidit: Yhteisön muutosagentit | Page 21
Rakkaus toi hänet Suomeen, kuten monet
muutkin ulkomaalaiset. Vuonna 2003
Michelle Kaila muutti Kanadan Torontosta
aviomiehensä kotimaahan Suomeen. Hän
muistaa, miten Suomen viranomaiset olivat
aluksi hyvin skeptisiä eivätkä uskoneet, että
heidän avioliittonsa on aito. Useiden
kokousten, kyyneleiden ja turhautumisien
jälkeen viranomaiset ilmoittivat, että
Michelle karkotettaisiin takaisin Kanadaan.
Karkotus peruutettiin vasta sen jälkeen, kun
hänen appiukkonsa soitti poliisille, jo ka oli
vastuussa hänen tapauksestaan.
Kertoessaan tapahtumasta, Michelle lisää:
“Tietenkin olen iloinen, että kaikki meni
lopulta hyvin. Tunnen kuitenkin surullisuutta
niitä kohtaan, jotka karkotetaan vääristä
syistä, koska heillä ei ole ketään, joka
puhuisi heidän puolestaan.”
Michellen mukaan ihmiset liian usein
mieltävät integraation “joksikin, joka
muistuttaa enemmän assimilaatiota”.
Michelle kuitenkin uskoo, että “Kulttuurien,
perinteiden, ruuan, musiikin, taiteen,
asenteiden ja ymmärystapojen jakamisessa
voi olla paljon rikkautta. Jos olemme valmiita
astumaan mukavuusalueidemme
ulkopuolelle ja pääsemään yli
tietämättömyyden ja pelon tunteista, me
voimme saavuttaa kauniin
kulttuurinvaihdon.”
Hyvät kokemukset
Michelle muistaa matkustamisen autolla
Helsingistä Rovaniemelle, lähelle Lapin
pohjoista napapiiriä. Se oli erityinen
kokemus, sillä hän näki suomalaisen
luonnon erilaisessa kontekstissa ja todella
nautti ainutlaatuisesta kokemuksesta. Monet
Michellen hyvistä kokemuksista Suomessa
on koettu perheen ja ystävien kanssa.
Michelle on iloinen, kun on päässyt
työskentelemään monien hyvien ihmisten
kanssa kansalaisjärjestöissä. Hän sanoo: “He
ovat saaneet minut uskomaan itseeni ja
saavuttamaan tavoitteeni.”
Michelle kuvailee itseään onnekkaaksi,
koska hänellä on ollut mahdollisuus
opiskella sosiaalialaa Suomessa yhdessä
ihanien, kansainvälisten opiskelijoiden
kanssa.
Naapuriäiti -koulutus
Harjoitteluhaastattelun aikana
Niceheartsissa, Michelle kuuli
ensimmäisen kerran Naapuriäiti -
hankkeesta koulutuskoordinaattori Meg
Sakilayan-Latvalalta. Michelle hymyilee ja
kertoo lisää tuosta päivästä: “Heti, kun
Meg kertoi minulle hankkeesta ja tarjosi
minulle mahdollisuutta osallistua
koulutukseen, kysyin välittömästi, voisinko
osallistua heti, vaikka harjoitteluni alkaisi
vasta usean kuukauden kuluttua.”
Michelle muistaa, että hänen täytyi
tasapainotella monen asian välillä: kodin,
opintojen ja koulutuksen. Mutta hän teki
Naapuriäiti -koulutuksesta
pääprioriteettinsä – ja on iloinen, että teki
niin. Hänen mielestään koulutus oli
mielenkiintoinen, nautinnollinen ja hän
oppi siitä paljon.
Harjoittelun anti
Michelle kertoo: “Suurin osa työstä, jota
olin tehnyt kansalaisjärjestöissä oli
maahahmuuttajien ja pakolaisten kanssa
tehtyä työtä. Itse asiassa, jo ennen
virallisten opintojeni aloittamista, olin aina
kiinnostunut työskentelemään
maahanmuuttajien ja pakolaisten kanssa.
Joten koulutus ja kokemus, jota sain
Naapuriäitinä hyödytti ja paransi työtäni
suuresti.”
Michelle kommentoi, että Naapuriäiti -
hankkeen työntekijöiden myönteinen ja
positiivinen asenne auttaa osallistujia
uskomaan itseensä ja omiin
mahdollisuuksiinsa. Hän myös uskoo,