Minun Eloni 01/2013 - Page 10

Lasten terveys ”ALLERGIAN VOIDAAN AJATELLA OLEVAN IHMISEN OMINAISUUS EIKÄ SAIRAUS.” ei kannata tehdä liian tiukkaa, sillä liika rajoittuneisuus voi olla haitallista. – Ruokavaliossa vältetään vain niitä ruokia, jotka aiheuttavat merkittäviä oireita. Ruokia, jotka aiheuttavat vain vähäisiä ja siedettäviä oireita voi syödä harkitusti. Niiden syöminen yleensä edesauttaa sietokyvyn kehittymistä niille, kehottaa Savolainen. Vakavissa ruoka-aineallergioissa ainut hoitokeino on kuitenkin tiukka rajoittaminen. Vakavat allergiat kannattaa hoitaa huolella, jotta ne eivät pahene entisestään. Ruokavalion lisäksi myöskään siivouksessa ei pidä mennä liiallisuuksiin. – Allergiaperheessä riittää tavanomainen kotisiivous. Lika ei aiheuta allergiaa, vaan ehkä jopa torjuu sitä. Ylisiivouksella siivoamme pois niin sanottuja hyviä bakteereja, jotka pitävät immuunipuolustuksen ojennuksessa, muistuttaa Savolainen. Myös ilmanlaadulla on vaikutus allergioihin. Tupakansavualtistuksen loppuminen ja sisäilmaongelmien korjaaminen olisi äärimmäisen tärkeää allergisten lasten terveyden edistämiseksi. JÄRJESTÖT VIEVÄT TIETOA KANSALLE Kansanterveys- ja potilasjärjestöillä on tärkeä rooli Kansallisessa allergiaohjelmassa. Allergia- ja Astmaliitto ry, Filha ry sekä Hengitysliitto Heli ry ovat mukana toiminnassa ja vievät ohjelmaa käytäntöön koulutuksella, neuvonnalla, tiedotuksella sekä vertaistoiminnalla. UUSI SUHTAUTUMINEN Monilla allergiaan liittyy pelkoja ja rajoitteita, jotka saattavat tehdä arkielämästä haastavaa. Kansallinen allergiaohjelma pyrkii hälventämään turhia pelkoja ja rajoitteita, ja rohkaisemaan perheitä elämään täysipainoista elämää rajoittamatta ruokavaliota turhaan sekä nauttimaan etenkin luonto­iikunnasta. l Allergioihin täytyy myös suhtautua uudella tavalla ja kohdata ne rohkeasti. – Vaikeat allergiat tulee tunnistaa varhain ja hoitaa tehokkaasti. Lievemmät allergiat ovat lähinnä ominaisuus, joka ei yleensä haittaa merkittävästi lapsiperheen arkipäivää, muistuttaa Johannes Savolainen. Jos epäilet lapsesi sairastavan ruokaaine-, siitepöly- tai eläinallergiaa, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen, jotta mahdollinen allergia voidaan diagnosoida. ˜ Pääviestit • Tue terveyttä, älä allergiaa. • Vahvista sietokykyä. • Asennoidu allergiaan uudella tavalla. Älä vältä allergeeneja turhaan. • Tunnista ja hoida vakavat allergiat ajoissa. Estä pahenemisvaiheet. • Paranna ilmanlaatua. Tupakka pois. Lähde: Suomen Lääkärilehti Artikkelissa asiantuntijana Elonin lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri, professori Johannes Savolainen. Hän pitää vastaanottoa Elonissa maanantaisin ja keskiviikkoisin, varaa aika Elonin ajanvarauksen tai nettisivujen kautta. Nykylasten kasvusta TEKSTI HARRI NIINIKOSKI, LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LASTENENDOKRINOLOGI, DOSENTTI L apset kasvavat nykyisin hiukan nopeammin ja aikaisemmin kuin aiemmin. Pojat ovat 13-vuotiaina nykyään 5 cm ja tytöt liki 3 cm pitempiä kuin 70-luvulla, sillä murrosikään liittyvä kasvun kiihtyminen alkaa noin vuotta aiemmin kuin edellisellä sukupolvella. Nuoret miehet ja naiset ovat nykyisin noin 1–2 cm pitempiä kuin 30–40 vuotta sitten. Mistä kasvun muuttuminen sitten johtuu? Perintötekijät ovat ylivoimaisesti tärkein kasvun säätelijä eikä perimämme ole muuttunut. Sen sijaan ravitsemus ja terveydenhoito ovat parantuneet, ja kasvuun vaikuttavat sairaudet löydetään nopeammin ja niitä hoidetaan paremmin kuin ennen. Kasvukäyrä on lapsen kasvun tutkimuksista ylivoimaisesti tärkein. Luustoiän määrittäminen käden röntgenkuvasta on oiva apu lapsen kasvutavan ja -varan arvioinnissa: jos luustoikä on jäljessä eli luiden kasvulinjat ovat keskimääräistä enemmän auki, lapsi tulee kasvamaan luokkatovereitaan kiinni vielä kun nämä ovat jo lopettaneet kasvunsa. Me kaikki aikuiset muistamme joitain luokkatovereitamme, jotka olivat koko ala- ja yläkoulun ajan luokan pienimpiä, mutta kun nyt tapaamme heitä, he ovat keskimittaisia tai jopa pitkiä. Vastaavasti monet alaluokilla pisimmistä kasvavat aikaisin aikuispituuteensa ja jäävät keskipituisiksi. Hitaasti kasvavan lapsen tärkeimpiä tutkittavia sairauksia ovat kilpirauhasen ja suoliston sairaudet. Jos lapsella ei ole kasvua häiritsevää sairautta, hänen aikuispituuteensa on lähes mahdotonta vaikuttaa. Ylipaino on ehkäpä suurin nykylasten ja -nuorten terveysongelma. Jopa joka viides alakoululainen on ylipainoinen. Ylipaino nopeuttaa myös pituuskasvua, joten ylipainoiset lapset ovat usein kaikin tavoin luokkatovereitaan isompia. Vaikka ylipainoon liittyy nuoruusiässä vain harvoin lisäsairauksia, sitä kannattaa silti välttää, sillä vain alle kolmasosa ylipainoisista lapsista on aikuisena normaalipainoisia. Aikuisiässä ylipainoon sitten jo liittyykin monia terveyttä vaarantavia komplikaatioita. ˜ 10 Minun Eloni