Lasten terveys
”ALLERGIAN VOIDAAN
AJATELLA OLEVAN IHMISEN
OMINAISUUS EIKÄ SAIRAUS.”
ei kannata tehdä liian tiukkaa, sillä liika
rajoittuneisuus voi olla haitallista.
– Ruokavaliossa vältetään vain niitä
ruokia, jotka aiheuttavat merkittäviä oireita.
Ruokia, jotka aiheuttavat vain vähäisiä ja
siedettäviä oireita voi syödä harkitusti. Niiden syöminen yleensä edesauttaa sietokyvyn kehittymistä niille, kehottaa Savolainen.
Vakavissa ruoka-aineallergioissa ainut
hoitokeino on kuitenkin tiukka rajoittaminen. Vakavat allergiat kannattaa hoitaa
huolella, jotta ne eivät pahene entisestään.
Ruokavalion lisäksi myöskään siivouksessa
ei pidä mennä liiallisuuksiin.
– Allergiaperheessä riittää tavanomainen kotisiivous. Lika ei aiheuta allergiaa,
vaan ehkä jopa torjuu sitä. Ylisiivouksella
siivoamme pois niin sanottuja hyviä bakteereja, jotka pitävät immuunipuolustuksen
ojennuksessa, muistuttaa Savolainen.
Myös ilmanlaadulla on vaikutus allergioihin. Tupakansavualtistuksen loppuminen ja sisäilmaongelmien korjaaminen
olisi äärimmäisen tärkeää allergisten lasten
terveyden edistämiseksi.
JÄRJESTÖT VIEVÄT TIETOA KANSALLE
Kansanterveys- ja potilasjärjestöillä on
tärkeä rooli Kansallisessa allergiaohjelmassa. Allergia- ja Astmaliitto ry, Filha ry
sekä Hengitysliitto Heli ry ovat mukana
toiminnassa ja vievät ohjelmaa käytäntöön
koulutuksella, neuvonnalla, tiedotuksella
sekä vertaistoiminnalla.
UUSI SUHTAUTUMINEN
Monilla allergiaan liittyy pelkoja ja rajoitteita,
jotka saattavat tehdä arkielämästä haastavaa.
Kansallinen allergiaohjelma pyrkii hälventämään turhia pelkoja ja rajoitteita, ja rohkaisemaan perheitä elämään täysipainoista
elämää rajoittamatta ruokavaliota turhaan
sekä nauttimaan etenkin luontoiikunnasta.
l
Allergioihin täytyy myös suhtautua uudella
tavalla ja kohdata ne rohkeasti.
– Vaikeat allergiat tulee tunnistaa varhain
ja hoitaa tehokkaasti. Lievemmät allergiat
ovat lähinnä ominaisuus, joka ei yleensä
haittaa merkittävästi lapsiperheen arkipäivää, muistuttaa Johannes Savolainen.
Jos epäilet lapsesi sairastavan ruokaaine-, siitepöly- tai eläinallergiaa, kannattaa
kääntyä lääkärin puoleen, jotta mahdollinen
allergia voidaan diagnosoida.
Pääviestit
• Tue terveyttä, älä allergiaa.
• Vahvista sietokykyä.
• Asennoidu allergiaan uudella
tavalla. Älä vältä allergeeneja turhaan.
• Tunnista ja hoida vakavat
allergiat ajoissa. Estä pahenemisvaiheet.
• Paranna ilmanlaatua.
Tupakka pois.
Lähde: Suomen Lääkärilehti
Artikkelissa asiantuntijana Elonin lastentautien ja lasten allergologian erikoislääkäri,
professori Johannes Savolainen. Hän pitää
vastaanottoa Elonissa maanantaisin ja keskiviikkoisin, varaa aika Elonin ajanvarauksen
tai nettisivujen kautta.
Nykylasten kasvusta
TEKSTI HARRI NIINIKOSKI, LASTENTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRI, LASTENENDOKRINOLOGI, DOSENTTI
L
apset kasvavat nykyisin hiukan nopeammin ja aikaisemmin kuin aiemmin. Pojat
ovat 13-vuotiaina nykyään 5 cm ja tytöt liki 3 cm pitempiä kuin 70-luvulla, sillä
murrosikään liittyvä kasvun kiihtyminen alkaa noin vuotta aiemmin kuin edellisellä
sukupolvella. Nuoret miehet ja naiset ovat nykyisin noin 1–2 cm pitempiä kuin 30–40
vuotta sitten.
Mistä kasvun muuttuminen sitten johtuu? Perintötekijät ovat ylivoimaisesti tärkein
kasvun säätelijä eikä perimämme ole muuttunut. Sen sijaan ravitsemus ja terveydenhoito
ovat parantuneet, ja kasvuun vaikuttavat sairaudet löydetään nopeammin ja niitä hoidetaan
paremmin kuin ennen.
Kasvukäyrä on lapsen kasvun tutkimuksista ylivoimaisesti tärkein. Luustoiän määrittäminen käden röntgenkuvasta on oiva apu lapsen kasvutavan ja -varan arvioinnissa: jos
luustoikä on jäljessä eli luiden kasvulinjat ovat keskimääräistä enemmän auki, lapsi tulee
kasvamaan luokkatovereitaan kiinni vielä kun nämä ovat jo lopettaneet kasvunsa. Me
kaikki aikuiset muistamme joitain luokkatovereitamme, jotka olivat koko ala- ja yläkoulun ajan luokan pienimpiä, mutta kun nyt tapaamme heitä, he ovat keskimittaisia tai jopa
pitkiä. Vastaavasti monet alaluokilla pisimmistä kasvavat aikaisin aikuispituuteensa ja jäävät
keskipituisiksi.
Hitaasti kasvavan lapsen tärkeimpiä tutkittavia sairauksia ovat kilpirauhasen ja suoliston
sairaudet. Jos lapsella ei ole kasvua häiritsevää sairautta, hänen aikuispituuteensa on lähes
mahdotonta vaikuttaa.
Ylipaino on ehkäpä suurin nykylasten ja -nuorten terveysongelma. Jopa joka viides
alakoululainen on ylipainoinen. Ylipaino nopeuttaa myös pituuskasvua, joten ylipainoiset
lapset ovat usein kaikin tavoin luokkatovereitaan isompia. Vaikka ylipainoon liittyy nuoruusiässä vain harvoin lisäsairauksia, sitä kannattaa silti välttää, sillä vain alle kolmasosa
ylipainoisista lapsista on aikuisena normaalipainoisia. Aikuisiässä ylipainoon sitten jo
liittyykin monia terveyttä vaarantavia komplikaatioita.
10 Minun Eloni