kulttuurimaisema kuihtunee hiljalleen pois, eikä sitä voine käyttää matkailuvalttina. Maaseutu tarkoittaakin nykyisin lähinnä harvaan asuttua aluetta, jossa palvelut ovat heikentyneet.
Jotta kaupunki voi olla brändi, sillä täytyy olla erottuva persoonallisuus. Tampereella on Näsineula, Turussa Turun Linna ja Kemissä lumilinna. Mitä Oulussa on sellaista, joka tekee siitä persoonallisen?( luennot, PR viestintä). Vaikka mielikuvia Oulusta on aktiivisesti viime aikoina pyritty muokkaamaan, ei luontonäkökulmaa, josta Esa Aaltokin kirjoittaa, ole riittävästi osattu hyödyntää matkailullisen imagon muokkaamisessa. Oulun luonnolle täytyisi luoda” kasvot” ja saada tarinat elämään sen ympärillä. Brändäyksen yhteydessä puhutaan kaupunkiluonnosta ja maaseudusta, mutta kumpikaan ei ole mielestäni Oulussa sen ainutlaatuisempaa kuin muuallakaan. Oikea luonnontilaista ja osin ainutlaatuista( esim. maankohoamisen seurauksena syntynyttä) luontoa ei ole mielestäni riittävästi hyödynnetty matkailuvalttina.
Visuaalisen ilmeen muuttamisen kohdalla on lisäksi käynyt mielessä, että on tehty muutosta muutoksen vuoksi. Muutaman vuoden aikana on useampaan kertaan uudistettu graafista ohjeistusta ja suunniteltu uusia värimaailmoja Oululle. Laakson( 2005, 155) mukaan joskus yksi kampanja riittää luomaan oikean mielikuvan tuotteesta, mutta enemmistöön kuuluvat hankkeet, jotka kestävät vuosikausia ennen kuin tulokset näkyvät. Tämä huomioiden Oulun viestinnän visuaalisen ilmeen muuttaminen melko nopealla tahdilla ei ehkä aina ole ollut perusteltua. Muutos on hyvä asia, jos se perustuu kilpailutilanteen todelliseen muutokseen, mutta huono, jos se perustuu siihen, että markkinoija on itse kyllästynyt toistamaan asioita( jotka kuitenkin yhä kuluttajalle merkityksellisiä)( Laakso 20015, 156).
8