kulttuurimaisema kuihtunee hiljalleen pois , eikä sitä voine käyttää matkailuvalttina . Maaseutu tarkoittaakin nykyisin lähinnä harvaan asuttua aluetta , jossa palvelut ovat heikentyneet .
Jotta kaupunki voi olla brändi , sillä täytyy olla erottuva persoonallisuus . Tampereella on Näsineula , Turussa Turun Linna ja Kemissä lumilinna . Mitä Oulussa on sellaista , joka tekee siitä persoonallisen ? ( luennot , PR viestintä ). Vaikka mielikuvia Oulusta on aktiivisesti viime aikoina pyritty muokkaamaan , ei luontonäkökulmaa , josta Esa Aaltokin kirjoittaa , ole riittävästi osattu hyödyntää matkailullisen imagon muokkaamisessa . Oulun luonnolle täytyisi luoda ” kasvot ” ja saada tarinat elämään sen ympärillä . Brändäyksen yhteydessä puhutaan kaupunkiluonnosta ja maaseudusta , mutta kumpikaan ei ole mielestäni Oulussa sen ainutlaatuisempaa kuin muuallakaan . Oikea luonnontilaista ja osin ainutlaatuista ( esim . maankohoamisen seurauksena syntynyttä ) luontoa ei ole mielestäni riittävästi hyödynnetty matkailuvalttina .
Visuaalisen ilmeen muuttamisen kohdalla on lisäksi käynyt mielessä , että on tehty muutosta muutoksen vuoksi . Muutaman vuoden aikana on useampaan kertaan uudistettu graafista ohjeistusta ja suunniteltu uusia värimaailmoja Oululle . Laakson ( 2005 , 155 ) mukaan joskus yksi kampanja riittää luomaan oikean mielikuvan tuotteesta , mutta enemmistöön kuuluvat hankkeet , jotka kestävät vuosikausia ennen kuin tulokset näkyvät . Tämä huomioiden Oulun viestinnän visuaalisen ilmeen muuttaminen melko nopealla tahdilla ei ehkä aina ole ollut perusteltua . Muutos on hyvä asia , jos se perustuu kilpailutilanteen todelliseen muutokseen , mutta huono , jos se perustuu siihen , että markkinoija on itse kyllästynyt toistamaan asioita ( jotka kuitenkin yhä kuluttajalle merkityksellisiä ) ( Laakso 20015 , 156 ).
8