Edunvalvontaa
Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön osuus yhdistyksen tekemästä työstä on merkittävä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmä on suuressa muutoksessa. Psykiatriset laitospaikat ovat vähentyneet entisestään. Hoitoajat sekä mielenterveys- että päihdepalveluissa ovat lyhentyneet. Tavoitteena on, että entistä useampi sairastunut selviää ilman laitoshoitoa tai asumispalveluyksikköä omassa kodissaan. Tavoite on sinänsä hyvä, mutta edellyttää kunnilta panostamista perus- ja avopalveluihin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujan kotona selviytyminen edellyttää entistä tehokkaampia päivystyksellisiä-, liikkuvia- ja konsultaatiopalveluita.
Edunvalvonnan ja vaikuttamisen näkökulmasta yhdistyksen ydinviesti on, että laitos- ja asumispalveluita ei voida vähentää omaisten kustannuksella. Omaisten vastuu sekä huoli sairastuneista läheisistään on valtaisa. Omaiset ovat kuormittuneita ja masentuneita( vuonna 2014 tehdyn omaiskyselyn perusteella noin 46 prosenttia omaisista oli masentuneita). Omaiset tarvitsevat tietoa, tukea ja ohjausta selviytyäkseen arjessa sairaan läheisensä rinnalla.
Omaisten aito kohtaaminen, tukeminen ja tiedonsaanti ei voi olla sattumanvaraista. Omaisten tasavertainen kohtelu ei voi olla riippuvaista asuin- tai hoitopaikasta eikä hoitavasta henkilöstä. Yhdistys on tehnyt vaikuttamistyötä, jotta omaisten huomiointi ja tukeminen kirjataan mielenterveys- ja päihdestrategioihin. Tavoitteena on, että jokaisessa mielenterveys- ja päihdepalveluita tuottavassa yksikössä on kirjalliset ohjeet ja toimivat käytännöt omaisten tukemiseksi. Nämä asiat on nostettu esiin ammattilaisille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa ja toimipaikkakäynneillä.
Yhdistyksen työntekijät ja vapaaehtoiset omaiset ovat toimineet omaistyön asiantuntijoina monissa eri työryhmissä. Niistä tarkemmin oheisessa edunvalvonnan koosteessa.
Kokemusasiantuntija Kati Arvola ja Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen sekä kansanedustaja Tiina Elovaara Ilonan päivän tapahtumassa Tampereen Keskustorilla 9.10.2015.
12