Kasvinsuojeluaineet maataloudessa
Kuva: Shutterstock
Uusien sukupolvien siirtyessä kantamaan vastuuta kotimaisesta ruokatuotannosta ja samaan aikaan yleisesti käytävä keskustelu lähiruoan puhtaudesta
saattavat altistaa kotimaisen tuotannon uusille riskeille. Vaikka uudet maatalousyrittäjät ovatkin ehkä edellisiä sukupolvia paremmin tehtäväänsä koulutettuja, niin nykyaikana tuotantoa säätelee vahvasti myös markkinoilla vallitseva kysyntä. Erinäisten verkkokeskustelujen ja mututietoon perustuvien lehtiartikkeleiden jälkeen yhä useampi kuluttaja on peloteltu tavanomaisessa
tuotannossa käytettävien kasvinsuojeluaineiden käytöstä.
Tässä vaiheessa on hyvä selvittää vähän alan
termistöä: kasvintuotannossa käytettävät kemialliset aineet eivät ole myrkkyjä, vaan paikkansa
tuotannossa ansaitsevia kasvinsuojeluaineita.
Kemikaalien käytön tarkoituksena on suojella
tuotettavaa viljelykasvia sitä uhkaavilta kasvitaudeilta tai tuholaisilta.
Ilman kasvinsuojeluaineiden kehitystä ja käyttöönottoa eivät maatalouden tuotantomäärät
olisi koskaan voineet nousta nykyiselle tasolleen. Vielä tänäkin päivänä liian usein tuotannon pullonkaulana ovat kasvitautien tai tuholaisten aiheuttamat sadon alennukset. Monilla
tiloilla tiettyjen viljelykasvien vuosittainen sadon
alenema on helposti 20–30%, eikä ole edelleenkään ennen kuulumatonta, että koko sato on
saatettu menettää. Lukuisat sadon alenemat
MEIJÄN LUVALLA 2013
olisi mahdollista välttää oikea-aikaisilla ja oikein
suoritetuilla kasvinsuojelutoimenpiteillä.
Liian usein sadon alenemaa korvataan viljelypinta-alaa suurentamalla. Pelkästään vuosien
2000–2009 välisenä aikana Pohjois-Savossa
metsää oli muutettu pelloksi yli 10 000 hehtaaria! [Pohjois-Savon metsäkeskus] Vaikka peltoja
siellä täällä metsitetäänkin, niin metsitettävän
pellon määrä ei vastaa puoltakaan hävitetyn
metsän määrästä. Peltoja raivaamalla menetetään monia pienempiä ekosysteemejä.