sydänpotilaan hoidon kulmakiviä. Säännölliset kontrollikäynnit ja eläinlääkärin tekemä tilannearvio aina potilaan voinnin muuttuessa parantavat ennustetta.
Tukihoito ja ravinto
Ruokinnallinen tukihoito on tärkeää niille potilaille, joilla sairauteen liittyy laihtumista ja lihasten kuihtumista. Rasvahapporavintolisästä voi olla hyötyä. Kardiomyopatiapotilaalle voidaan joskus määrätä myös L-karnitiinia tai tauriinia ravintolisäksi.
Kaikilla vajaatoimintapotilailla on tärkeää rajoittaa suolan saantia, koska suola nostaa
verenpainetta ja lisää nesteiden kertymistä. Tavallisissa koiranruoissa suolan määrä
on kohtuullinen, mutta monissa makupaloissa ja kotiruoassa (erityisesti makkarat,
juustot) suolaa on runsaasti ja ne tulisi karsia kokonaan pois koiran ruokavaliosta.
Liikunta koiran voimien mukaan
Sydämen vajaatoimintapotilaan liikuntaa ja rasitusta on säädeltävä potilaan voinnin
ja jaksamisen mukaan. Vakavimmin sairaat potilaat alkavat oireilla jo hyvin kevyessä
rasituksessa ja niiden liikunnan tulee olla hyvin kevyttä, maltillista ja lyhytkestoista.
Esimerkiksi portaiden nousu voi olla liian raskas suoritus. Hyvässä hoitotasapainossa
oleville potilaille kevyt liikunta pieninä annoksina sopii hyvin.
Jos rasituksessa ilmaantuu oireita (nopea väsyminen, hengästyminen, hidas palautuminen), rasitusta on vähennettävä. Jos koiralla on oireeton varhaisvaiheessa oleva
sydänsairaus, jossa vajaatoimintaa ei ole vielä kehittynyt, sen elämää ei useinkaan
tarvitse voimakkaasti rajoittaa. Säännölliset seurantakäynnit sen sijaan ovat suositeltavia, jotta sairauden etenemistä pystytään seuraamaan ja alkava vajaatoiminta tunnistamaan varhaisessa vaiheessa.
Ikääntyvä lemmikki kannattaa käyttää säännöllisesti terveystarkastuksessa, jotta mahdollinen piilevä sydänsairaus pystytään toteamaan hyvissä ajoin.
Eläinlääkäri Outi Niemelä.
Eläinlääkäriasema Animagi
Oulu
4 • 2013
13