Lions Club Uusikaupunki Joululehdet Joululehti 2012 | Page 43

kin siihen, että Jouko Pirkkanen asensi soittimeen kaksi itsenäistä jalkioäänikertaa (Subbass 16` pillit vuodelta 1899 ja Gedackt 8`), mutta kuitenkin niin, että soittimen alkuperäistä rakennetta ei rikottu. Sitä paitsi instrumentti oli vuonna 1973 korjattu ja siihen oli asennettu sähköinen ilmansyöttö, kun se oli tätä ennen ollut kehnon kuntonsa vuoksi kymmenen vuoden ajan käyttämättä, jolloin kirkossa oli käytetty sähköistä soitinta. syytä tuntea myös vastuumme siitä, että vaalimme näitä soittimia, jotta ne säilyisivät edelleen jälkipolville edustaen merkittävällä tavalla maamme ja kaupunkimme urkuhistorian kehitystä ja historiallisen soinnin ajatonta jaloutta. Uudenkaupungin Marcussen –urut, helmi suomalaisessa urkuhistoriassa Lähteet: Kaukovalta, Kyösti 1962. Uudenkaupungin historia VI. Uusikaupunki: Uudenkaupungin kaupunki. Rautioaho, Asko 2007. Suomen urut 2006. Urkumatrikkeli. Helsinki: Suomen Kanttori-urkuriliitto. Sarametsä, Henri 2011. Lokalahden kirkon urut Wikströmistä Erolaan. Turku: Turun Ammattikorkeakoulu. Urponen, Ville 2010. Intomielisen nuoruuden vääjäämätöntä voimaa. Suomalainen urkumusiikki toiseen maailmansotaan asti. Helsinki: Sibelius-Akatemia Valanki, Erkki 1977/ 1999. Suomen urut ja niiden rakentajat 1500-luvulta vuoteen 1970. Uusintalaitos, toim. Pentti Pelto. Helsinki: Sibelius-Akatemia. Zachariassen -yhtiöt 100 vuoden aikana: Urkujenrakennuksesta ja merenkulusta puunjalostus- ja metalliteollisuuteen 1970. Uusikaupunki. Zachariassen-yhtiöt. Sibelius-Akatemia 2004. Virtuaalikatedraali: urkujenrakentajia [viitattu 25.9.2012]. Saatavissa http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali > Suomen historiallisia urkuja > Urkujenrakentajia. Lehtola, Jan 2009. Felix Mendelssohn Bartholdy: Sonatas for Organ levyn esittelyteksti. Alba records. Henri Sarametsä kanttori, muusikko (AMK) Uudenkaupungin Marcussen –urkuihin tehtiin vuonna 1924 kolmea eri äänikertaa koskevia muutoksia, mutta onneksi vanhat pillit oli tuolloin laitettu visusti talteen. Tämä mahdollisti sen, että veljekset Moberg Ruotsista saattoivat vuonna 1978 tehdyssä restauroinnissa palauttaa tehdyt muutokset ennalleen. Seurakunnan päätöksentekijät ovatkin aikanaan osoittaneet suurta viisautta siinä, että ajoittain voimakkaistakin vaatimuksista huolimatta, urkuja ei ole lähdetty uusimaan, vaan ne on päätetty säilyttää. Urut ovatkin myöhemmin lisättyä tremoloa (1924), sähköistä ilmansyöttöä (1927) ja uutta paisutuskaappia (1978) lukuun ottamatta säilyneet alkuperäisessä asussaan. Uudenkaupungin Marcussen & Son urut ovat yhdet suurimmista ja vanhimmista edelleen käytössä olevista kirkkouruista Suomessa. Niiden 150-vuotisjuhlia vietetään vuonna 2015. Saamme olla ylpeitä ja kiitollisia siitä, että Uudenkaupungin ja Pyhämaan historiallisesti korvaamattoman arvokkaat soittimet ovat säilyneet läpi vuosikymmenten ja palvelevat edelleen seurakuntaa ilossa ja surussa, Jumalan kunniaksi ja ihmisten mielen rakennukseksi. Meidän on Kuvat: Uudenkaupungin kirkon Marcussen & Son –urut, kuvaaja Mika Reinholm Pyhämaan kirkon Zachariassen –urut, kuvaaja Ari Stenman ppp 42