Etuusratkaisijan työnkuvaan kuuluu suurena osana itse etuuden tunteminen ja siihen liittyvä lainsäädäntö.
Kelassa on viisi eri vakuutuspiiriä ja kaikissa näissä tehdään kuntoutuspuolen etuusratkaisuja. Skype-palavereiden kautta pidetään yhteyttä työtovereihin, toinen voi työskennellä Helsingissä ja toinen jopa Rovaniemellä asti. Myös Skype-koulutukset ovat tärkeitä henkilöstölle, jonka kautta työntekijät päivittävät omaa ammattitaitoaan etuustyöhön tai asiakaspalveluun liittyen. Etuusratkaisijan työnkuva voi olla välillä yksin puurtamista ja osaksi itsenäistä päätöksentekoa.
Ratkaisuja tehtäessä voi päivän aikana olla yhteydessä eri palveluntuottajiin ja yhteistyötahoihin. Kuntoutuspalveluista uusimpina voi mainita NUOTTI-palvelun. Se on tarkoitettu matalan kynnyksen palveluksi 18-30-vuotiaille. Tällä hetkellä etuusratkaisun työnkuvassa on vielä paljon paperityötä. Tulevaisuudessa etuuspäätökset ja asiakkaiden hakemukset ja liitteet voitanee siirtää sähköisessä muodossa.
Kuntoutuspuolen työhön vaikuttavat monet seikat, lainsäädäntö, palveluiden kilpailutus ja ajankohtaisimpana kaatunut SOTE-uudistus. Työssä täytyy olla ajan tasalla, mitä juuri sillä hetkellä on päättäjätaholla meneillään.
Työnantajana Kela pitää hyvin huolen, että työntekijöillä on ajantasaiset tiedot ja myös työhyvinvointiin panostetaan, esimerkiksi työaikajoustoina ja työsuhde-etuina. Yhteistyötä tehdään eri vakuutuspiirien yli ja toimintatapoja ollaan yhtenäistämässä valtakunnallisesti. Kela on myös kunnostautunut sosiaalisen median puolella. Some-kanavissa Kelan asiakas saa uusimmat tiedot etuisuuksista ja pystyy ottamaan kontaktia Kelan palveluasiantuntijaan. Muita väyliä ovat palvelupisteet ja puhelinpalvelut.
Vilma Syrjämäki
Kuntoutuksen ohjaaja opiskelija
JAMK
20