14
Kuntouttavan työtoiminnan konkari
- Kuntouttava työtoiminta on hyvinvointialueen järjestämää toimintaa henkilöille, joiden työttömyys on pitkittynyt ja he eivät voi osallistua työvoimaviranomaisen tarjoamiin muihin palveluihin tai työhön.
- Toiminnan kautta asiakas voi päästä helpommin takaisin kiinni työelämään.
- Kuntouttava työtoiminta vahvistaa työ- ja toimintakykyä, työelämävalmiuksia, ehkäisee syrjäytymistä ja antaa valmiuksia parempaan arjen- ja elämänhallintaan.
- Kuntouttavasta työtoiminnasta tehdään aktivointisuunnitelma yhdessä asiakkaan, hyvinvointialueen sosiaalialan viranhaltijan ja työvoimaviranomaisen kanssa.
- Toimintaa järjestetään 1-4 päivänä viikossa ja 3-24 kuukauden jaksoissa henkilön oman aktivointisuunnitelman mukaisesti.
- Toimintaa järjestää hyvinvointialue itse tai esimerkiksi järjestöt ja seurakunnat.
Faktalaatikko kuntouttavasta työtoiminnasta
Mika on 60-vuotias työtön työnhakija. Hän on ollut nyt 15 vuotta työttömänä siitä asti, kun vapautui vankilasta. Ennen vankeusrangaistusta Mika teki rakennusalan töitä, mutta oli myös työttömyysjaksoja. Ensimmäinen kosketus kuntouttavaan työtoimintaan onkin jo 2000-luvun alussa, kun Mika oli päässyt kuntouttavaan työtoimintaan ja sitä kautta hänet oli palkattu Hyvinkään kaupungille töihin.
– Tuohon aikaan kuntouttava työtoiminta oli hyvin erilaista kuin tänä päivänä. Silloin ohjaajat tekivät runsaasti töitä sen eteen, että asiakas työllistyy. Kuntoutuksesta ei hirveästi puhuttu, mutta työllistyminen onnistui sitä kautta helpommin.
Vapauduttuaan vankilasta Mika tarvitsi paljon palveluita ja kuntoutusta palatessaan takaisin yhteiskuntaan.
– Pitkän vankeusajan jälkeen palaaminen yhteiskuntaan ei ollut helppoa, koska jouduin aloittamaan elämäni uudelleen. Maailmakin oli muuttunut aivan valtavasti niiden vuosien aikana, joten kuntouttava työtoiminta oli silloin minulle juuri oikea paikka.
Mika on ollut neljässä eri kuntouttavan työtoiminnan paikassa viimeisen 15 vuoden aikana. Ensimmäisessä paikassa Mika koki, että ohjaaja teki paljon töitä hänen kuntoutumisensa eteen.
– Minulle tehtiin työ- ja toimintakyvyn kartoitusta, sain apua terveyspalveluihin, arjen hallintaan, kursseille pääsemiseen ja palkkatukiseteliin. Lisäksi pääsin kokeilemaan vajaakuntoisena erilaisia työtehtäviä oikeissa työpaikoissa. Ohjaajat ottivat kokonaisvaltaisesti kopin asioistani ja tiesivät tarkalleen mitä tekivät. Heidän työllään ja roolilla oli suuri merkitys toiminta- ja työkykyyni
ja ylipäätään sopeutumiseeni normaaliin elämään.
Mikan kaksi seuraavaa kuntouttavan työtoiminnan paikkaa olivat leipäjonopaikkoja eli paikkoja, missä jaetaan vähävaraisille ilmaista ruokaa. Mika kokee, että näissä paikoissa ei ollut kuntoutusta vaan ne olivat työpaikkoja, mistä ei saanut palkkaa.
14