Terveydenhuoltolain mukaan kuntoutusohjaus on yksi lääkinnällisen kuntoutuksen palvelu ja lain mukaan lääkinnällistä kuntoutusta tulee järjestää sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Lääkinnällisen kuntoutuksen kuntoutusohjaus alkoi 1970- ja 1980-luvuilla Invalidiliitto ry:n organisoimana toimintana yhteistyössä sairaanhoitopiirien ja potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Vähitellen kuntoutusohjaus siirtyi keskussairaaloiden tuottamaksi palveluksi.
Tätä lehteä varten kartoitettiin 21 hyvinvointialueen, HUSin ja Helsingin kaupungin kuntoutusohjauksen asiakasryhmät. Kohderyhmiä jaotellaan hyvinvointialueilla hieman eri tavoin, mutta voidaan todeta, että useimmilla hyvinvointialueilla kuntoutusohjauksen kohderyhmiä erikoissairaanhoidossa ovat näkö- ja kuulovammaiset lapset ja aikuiset, kielihäiriöiset lapset, pitkäaikaissairaat lapset, liikuntavammaiset ja neurologisesti sairaat tai vammaiset lapset ja aikuiset, keuhkosairaat, syöpää sairastavat sekä lapset, joilla on neuropsykiatrisia oireita. Joillakin hyvinvointialueilla järjestetään kuntoutusohjausta myös mm. sydänsairaille, muistisairaille, reumaa sairastaville, kroonista kipua sairastaville sekä kuntoutustutkimusasiakkaille. Muutamalla hyvinvointialueella kuntoutusohjausta järjestetään myös perusterveydenhuollossa.
Lehdessä on monipuolinen katsaus eri sairaus- ja vammaryhmien kuntoutusohjauksesta. Kuntoutusohjaajat nostavat keskeisiksi työnsä sisällöiksi ja osaamisvaatimuksiksi asiakkaan toimintakyvyn ja kokonaistilanteen arvioinnin, palvelujärjestelmän tuntemuksen, palveluohjauksen sekä asiakkaan kohtaamisen ja vuorovaikutuksen. Kuntoutusohjaajalla tulee olla riittävät tiedot asiakasryhmien sairauksista ja vammoista. Työssä korostuu myös dokumentointi, verkostotyö erilaisissa toimintaympäristöissä, moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijatyö. On tärkeää, että kuntoutusohjaaja kykenee itsenäiseen ja joskus yksinäiseenkin työhön. Kuntoutusohjaaja on asiakkaan tukihenkilö ja asiakkaan palveluiden koordinaattori. Lehden jutussa Etelä-Savon hyvinvointialueen Vaalijalan kuntoutuksen suunnittelija Laura Hulkko kiteyttää työnsä sisällön osuvasti sanapariin ”Minä selvitän”.
Hyvinvointialueilla on lisääntynyt tarve perusterveydenhuollon kuntoutusohjaukselle, asian nostivat esiin useat lehteen haastatellut erikoissairaanhoidossa työskentelevät kuntoutusohjaajat. Tämä tarve tuli esiin myös Annukka Nissisen ja Emilia Seppäsen opinnäytetyössä, kun he selvittivät kuntoutuksen ohjaajien tarvetta Keski-Suomen hyvinvointialueen perusterveydenhuollossa. Opinnäytetyön tulosten mukaan perusterveydenhuollossa työskentelevät kuntoutuksen ammattilaiset kuten fysio-, toiminta- ja puheterapeutit käyttävät työaikaansa tehtäviin, jotka soveltuisivat luontevasti kuntoutuksen ohjaajan työtehtäviksi. Terapeutit nostivat esiin esim. palveluohjauksen ja palveluiden yhdyshenkilön merkityksen. Kuntoutuksen ohjaaja vapauttaisi terapeuttien työaikaa heidän omiin ammatillisiin ydintehtäviinsä. Toivottavasti hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen kohenemisen myötä tulevaisuudessa myös perusterveydenhuollossa työskentelee nykyistä enemmän kuntoutuksen ohjaajia.