10
Asiakaskunnassa korostuvat neurokirjon nuoret, masennus ja traumatausta. Hasa työskentelee traumainformoidulla ja ratkaisukeskeisellä työotteella: kuunnellen ja tavoitellen pieniä, mutta merkityksellisiä muutoksia. Hänen mukaansa työskentelyn keskiössä on aidon yhteyden luominen nuoreen. Työskentely etenee nuoren omista sanoista ja voimavaroista käsin. Hasan mukaan “Ilman yhteyttä ei synny kuntoutusta”.
Merkityksellisimmiksi hetkiksi Hasa kuvaa nuoren paluun opintoihin, arjen kantavuuden lisääntymisen ja uuden ryhmän tai harrastuksen löytymisen. “Jos pieni siemen on saatu kylvettyä, se voi itää vasta myöhemmin – mutta sillä voi olla valtava merkitys.” Huolestuttavina ilmiöinä hän pitää lisääntyvää koulupudokkuutta ja nuorten elämäntilanteiden monimutkaistumista, joissa kasautuvat oppimisen, mielenterveyden ja arjenhallinnan haasteet.
Moniammatillisessa tiimissä työskentely on työn ydin: mukana ovat lääkärit, psykologit, hoitajat, toimintaterapeutit ja sosiaalialan ammattilaiset. Tarpeen mukaan tiimi kutsuu mukaan myös sairausryhmäkohtaisia kuntoutusohjaajia, kuten kuulon, näön tai neurologian osaajia. “Oman rajallisuuden tunnistaminen on tärkeää – tarvitaan oikea ammattilainen oikeaan kohtaan.”
Hasa toivoo, että kuntoutusohjauksen rooli terveydenhuollossa tunnistetaan nykyistä vahvemmin. Hän näkee kuntoutusohjaajan kriittisenä sillanrakentajana diagnostiikan, hoidon ja arjen välillä. “On epärealistista odottaa, että lääkärit ehtisivät seurata kaikkia palveluverkostoja. Kuntoutusohjaajalla on siihen koulutus ja perehtyneisyys.” Hän uskoo, että vahvempi kuntoutusperustainen työote sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa tukisi nuoria oikea‑aikaisemmin ja vaikuttavammin.
Kuva: Pixabay
Teksti: Mira Laakko,
kuntoutuksen ohjaaja -opiskelija
""Ilman yhteyttä ei synny kuntoutusta""
"Oman rajallisuuden tunnistaminen on tärkeää -
tarvitaan oikea ammattilainen oikeaan kohtaan."