31
Yksiköissä kehittämistyötä toteuttavat toimitus- johtaja Johanna Korhonen, yksiköiden vastuuhen- kilö Ville Pitkänen ja lähiesihenkilö Anna-Kaisa Tuomi sekä Liekki- ja Loiste-tiimien henkilöstö. Kehittämistyötä tehdään niin arjessa, tiimipäivis- sä, työnohjauksissa kuin one-to-one-keskusteluis- sa.
Opiskelija Lähteen opinnäytetyönä toteutettiin henkilöstökysely, mistä saatujen tulosten perus- teella voitiin analysoida henkilöstön näkökulma yhtiön kuntoutusmallin ja -menetelmän kehittä- miseen.
Kyselyssä kartoitettiin henkilöstön omaa arviota osaamisestaan suhteessa nykyiseen toimenku- vaan, muutoshalukkuutta sekä toiveet yhtiön ke- hittämistyölle. Kyselyn kuntoutuksen teemoina olivat tavoitteellinen ohjaustyö ja kuntouttava arki yhtiön omaohjaajan toimenkuvassa.
Toimenkuvan tarkastelussa on arvioitu, kuinka ny- kyinen toimenkuva ohjaa ammattilaista lasten kasvupotentiaalin käyttöönottoon ja heidän toi- mijuutensa vahvistamiseen, mikä mahdollistaa it- senäistymistä ja osallisuutta.
Kuntouttava arki
Kuntouttavassa arjen näkökulmassa pyritään sii- hen, että kuntoutus on liitetty osaksi lapsen tär- keitä arjen asioita ja tilanteita, eikä se ole erillinen suorite tai irrallinen osa lapsen elämässä.
Lapselle merkityksellisessä tekemisessä on kolme tekijää, joita ovat lapsi toimijana, mieluisa toimin- ta ja yhteistoiminta. Lapsi toimijana tarkoittaa laa- jasti lapsen identiteetin rakentumista suhteessa hänen toiminnallisuuteensa, tunteisiin, haavei- luun, oman tahdon ilmaisuihin ja vaikuttamiseen.
Mieluisalla toiminnalla tarkoitetaan lapsen maail- maan sijoittuvaa toimintaa, joka on hänen tahtis- taan, osallistumista, elämyksellistä ja onnistumis- ta tarjoavaa. Yhteistoiminnassa lapsi harjoittelee joustavuutta, vastuunottoa tavoitteista ja sovituis- ta toiminnoista yhdessä ammattilaisen kanssa (Pollari, Sipari, Vänskä, 2017).
Kuntouttava arki tähtää lapsen osallisuuteen hä- nen suoritustensa sijaan. Kuntouttavan arjen toi- mintaa voidaan tukea sillä, että lapsella, hänen vanhemmillaan ja arjessa elävillä aikuisilla on omat tavoitteensa suhteessa lapsen kuntoutumi- seen.
Yhteinen ymmärrys lapsen tilanteesta ammatti- laisten, vanhempien ja muiden verkostojen kes- ken lapsen kuntoutumismahdollisuuksista ja hy- västä kuntoutustavoitteesta ei ole aina lastensuo- jelutyön tekemisen realiteetti.
Lähde: Sipari, S., Vänskä, N. & Pollari, K. 2017.
Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa.
Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat käytännöt.
Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5.