Tunnetaidot ja empatiakyky on nostettu osaa-
mistarpeiksi ja tulevaisuuden taidoiksi työelä-
mässä. Mielenterveys- ja riippuvuusongelmat näyttäytyvät palveluissa eri tavoin, jonka vuok-
si ihmisen toiminnan ymmärtäminen edellyt-
tää ammattilaiselta tunneälyä. Eri palveluja ja kuntoutujaa yhdistävä tekijä onkin juuri toivon löytäminen, vahvistaminen ja ylläpitäminen kuntoutumisen kivijalkana.
Tämän lehden teemana on mielenterveys- ja päihdekuntoutus. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusongelmat kulkevat usein toisiinsa kytkeytyvinä käsitteinä ja ilmiöinä eri yhteyksissä. Tarjoamme mielenterveys- ja päihdepalveluita, -hoitoa ja -kuntoutusta. Riippuvuusongelmana päihteiden liikakäyttö voi olla ihmiselle keino hoitaa esimerkiksi mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Se saattaa näyttäytyä myös itsenäisenä riippuvuutena, joka voi aiheuttaa mielenterveysongelmia sekä toimintakyvyn heikkenemistä.
Mielenterveyden ongelmat on arvioitu tällä hetkellä suurimmaksi kansanterveydelliseksi haasteeksi Suomessa, jonka kustannusten on OECD:n mukaan arvioitu vuositasolla olevan noin 11 miljardia euroa. Kustannusten kasvuun voidaan vaikuttaa monin tavoin. Erityisesti mielenterveyskuntoutuksen ja sosiaalisen kuntoutuksen suunnitelmallinen ja tiivis yhteistyö on todettu vaikuttavaksi sairaalahoi-
don tarpeen ehkäisemisessä, sairaalasta kotiu-
tumisen mahdollistamisessa sekä mielenter-
veyskuntoutujien kotona asumisen ja arjen toiminnan tukemisessa.
MIELI Suomen Mielenterveysseura ry on todennut mielenterveyspalvelujen olevan kansalaisille riittämättömiä ja eriarvoistavia. Eräs kuntoutuja onkin todennutkin osuvasti:
– Ensin kestää, että saa lausunnon ja paperiasiat kuntoon ja sen jälkeen täytyy vielä etsiä sopiva terapeutti. Se vie turhan paljon voimia ihmiseltä, jolla niitä voimia on jo ennestään vähän.
Mielenterveyden edistämisen toimenpiteisiin on suunnattu valtion rahoitusta useiden hank-
keiden kautta, joista yksi on Tulevaisuuden sote-keskusohjelma. Keski-Suomen sote-uu-
distuksessa yksi tavoite on mielenterveys- ja päihdepalveluketjun kehittäminen, josta saam-
me lukea lisää tästä lehdestä.
Päätöksenteon sekä toiminnan ja voimavarojen suuntaamisen suositukset määritellään strate-
gioissa. Strategioita ja suuntaviivoja tarvitaan, mutta lopulta palaamme aina samaan tekijään: ihmiseen, jonka hyvinvointi rakentuu ihmisar-
von, perusturvan, merkityksellisyyden koke-
muksen ja oman elämän hallinnan elementeis-
tä. Näiden horjuttaminen onnistuu hetkessä, esimerkiksi kriisin kohdatessa. Toisaalta ne voivat murtua ajan saatossa niin, että ihmiset ympärillä eivät sitä edes huomaa. Muistamme-
han siis jokainen kysymyksen ”mitä sinulle kuuluu?” Kokemus kohdatuksi ja kuulluksi tulemisesta voi antaa toivoa.
Anne Koivisto
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Omaa tai lainattua, kunhan on toivoa.
"Ei se haittaa, voin lainata sinulle toivoa."
Nämä sanat toivat lohtua nuoren naisen toivottomuuden keskelle. Oli tärkeää, että toinen ihminen otti vastaan hänen tunteensa ja reagoi niihin. Tämä on osuva esimerkki siitä, miten jokainen meistä voi olla merkityksellinen auttaja. Välittämiseen ei tarvita ammattipätevyyttä, mutta ammattilaisten tehtävä on välittää. Varhaisena tukena välittäminen tarkoittaa sitä, että ihmistä ei jätetä ongelmiensa kanssa yksin, vaikka niihin ei nopeita ratkaisuja löytyisikään.