Perhekuntoutuksen osastolla ohjaajana toimiva Outi Lahtinen on työskennellyt Päiväperhossa yli kymmenen vuoden ajan.
– Perhekuntoutuksen osasto syntyi tarpeesta yhdistää päihde- ja perhekuntoutus, Outi kertoo. Päihteisiin liittyvät ongelmat koskettavat koko perhettä, ja yhdistämällä molemmat saavutetaan kokonaisvaltaisempi hoito.
Perhekuntoutukseen päädytään sosiaalihuollon kautta. Perhekuntoutuksen työtiimi haastattelee ja selvittää perheen valmiuden sitoutua päihteettömyyteen ja kuntoutukseen. Ensimmäi-
nen kuukausi vietetään tiiviisti osastolla. Tämän jälkeen voidaan asteittain siirtyä siihen, että kuntoutujat viettävät aikaa myös omassa kodissaan, ensin päiväseltään ja pikkuhiljaa myös niin, että yöt ollaan kotona, mutta päivät kuntoutusosastolla. Hoitojaksot kestävät vähin-
tään neljä kuukautta, useimmiten noin kuuden kuukauden ajan.
Kuntoutus perustuu yhteisöllisyyteen ja osallis-
tumiseen erilaisiin hoidollisiin ryhmiin. Päiviin pyritään tuomaan rutiineja esimerkiksi yhteisö-
aamiaisella. Päivittäin kokoontuvien ryhmien aihealueet vaihtelevat.
Osa ryhmistä painottuu tiedon jakamiseen riippuvuuksista, päihteistä, arjen- ja elämänhal-
linnasta kun taas osa on niin kutsuttuja tehtäväryhmiä, joissa tehdään päihdetehtäviä sekä käytetään esimerkiksi DKT- ja ”Vakautta vanhemmuuteen” -menetelmiä ja itsereflektio-
ta. Lisäksi viikoittain kokoontuu palauteryhmä, jossa määritellään tavoitteita ja käsitellään niiden toteutumista, sekä annetaan vertaispa-
lautetta. Yhteisiä asioita ja yleisiä käytäntöjä käsitellään viikoittain yhteisökokouksessa.
Tärkeä osa kuntoutusta on arjen- ja elämänhal-
linnan opettelu yhdessä omatyöntekijän kanssa esimerkiksi yhteisillä kauppareissuilla tai siivoa-
malla yhdessä. Jo kuntoutuksen aikana kuntou-
tujia ohjataan hakeutumaan myös osaston ulko-
puolisiin ryhmiin, kuten NA-ryhmiin (Nimettö-
mien Narkomaanien vertaistukiryhmät). Näin päihteettömyys pyritään saamaan osaksi kun-
toutusjakson jälkeistä arkea.
Ryhmien toimintaa muokataan asiakaslähtöi-
sesti ja lisäksi lapsille järjestetään ohjelmaa, kuten esimerkiksi muskari. Jokaisella kuntoutu-
jalla, sekä lapsilla että aikuisilla, on niin kutsut-
tu omatyöntekijä. Kuntoutuja ja oma työntekijä yhdessä tekevät kuntoutussuunnitelman, jota sitten tarvittaessa päivitetään. Yleensä suunni-
telma tehdään kuukaudeksi kerrallaan.