Koulu toimintakenttänä | Page 23

havaita lapsen kasvua sekä tukea sitä oikeilla asioilla, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla (Karonen & Lauriala, 1986. 152). pääsevät tutustumaan konkreettisesti, esimerkiksi viljelemällä viljaa, josta itse keräävät sadon ja leipovat leivän, “ Lotta lisää. Nykyisessä opetussuunnitelmassa ja antroposofisen pedagogiikan edustajilla on pitkälti samat periaatteet ja filosofiat opetuksensa suhteen: yksilöllinen kasvatus ja kehitys. Erot näkyvät siinä, miten tavoitteet toteutuvat käytännön tasolla. Steinerkoulut tunnetaan hyvin jo pelkästään erilaisista, kodikkuutta suosivista luokkatiloista ja oppimisympäristöistä. Lisäksi opetuksessa käytetään työvihkoja koulukirjojen sijaan. Steinerpedagogiikassa uskotaan ajatukseen lapsen omatahtisesta kehityksestä, minkä vuoksi hoputtamista vältellään viimeiseen saakka. Ajatus on ideaalinen kaikentyyppisille kouluille, mutta ei välttämättä käytännössä toimiva, sillä mistä tietää, haluaako oppilas koskaan oppia tiettyjä asioista? Järjestelmälliselle opetukselle on liki mahdotonta edetä niin oppilaskohtaisesti ja lähimmäs tätä järjestelyä lienemme pääsevän sillä erityisopetuksella, mitä peruskouluista nykyisellään löytyy. Onko vaihtoehtoisten menetelmien tuominen lähemmäs perusopetusta utopistinen haave? Vaihtoehtopedagogiikan soveltaminen opetussuunnitelmaan koko perusopetuksen osalta on ihanteellinen ajatus, mutta on syynsä, miksi steinerkoulut pysyvät omina yksikköinään. Erilaiset rahoitusjärjestelyt, kuten lahjoitukset ja oppilaskohtainen valtionosuus, käyvät yhteen pienien oppilasmäärien kanssa. Lea Savilahti ja Sinikka Siren kritisoivatkin peruskoulujen taipumusta hankkia tarvikkeita halvalla, vaikka pelkästään oppikirjojen kierrätyksestä kerätyillä säästöillä pystyisi kustantamaan parempia materiaaleja (Karonen & Lauriala. 1986. 155). Lähimpänä lienemme taideaineiden kentässä. Helpointa vaihtoehtopedagogiikan periaatteiden adaptointia on eläväisemmän oppiympäristön ja ilmapiirin luominen etenkin kuvataideopetuksen piirissä, mikä onkin seikka, jonka voi huomata toteutuvan useissakin peruskouluissa ja lukioissa esimerkiksi vaihtoehtoisilla pöytäjärjestelyillä, seinät täyttävillä oppilastyögallerioilla ja musiikin kuuntelun mahdollisuudella. “Plussaa steinerkoulu saa myös luomuruoasta, jonka alkulähteisiin, sekä valmistamiseen myös lapset Toisekseen kuvataideopetuksen toiminnallinen luonne tukee jo valmiiksi steinerpedagogiikassa painotettavaa tunteiden ja kokemisen kautta tapahtuvaa oppimista. Montessorikoulujen käytännön järjestelyissä ilmenee eräänlainen yliopiston aikataulua muistuttava koulupäivämalli, jossa päivän aikana opiskellaan vähemmän eri aineita, mutta niitä opiskellaan useampi tunti kerrallaan. Tällainen ylimääräisen vaihtelun eliminointi voi auttaa prosessoimaan yhden koulupäivän antia paremmin, kun kaikki opiskellut aineet eivät mene keskenään sekaisin. Harva asia kuitenkaan vaatii niin vähää ylimääräisiä resursseja kuin leikki; helppo ja halpa keino oppimisen siivittämiseen. Rudolf Steiner oli tunnettu leikkimisen puolesta puhuja siitä yksinkertaisesta syystä, että leikissä olemme itse toiminnan johtajia, mutta työssä emme. (Linfield Sparks & Warwick, 2002. 24) Eniten se vaatii opettajalta omaa leikkisyyttä ja innovatiivista otetta opetuksensa toteutukseen. “Omat lapseni aloittavat syksyllä päivähoidon Steinerpäiväkoti Aureliassa ja sieltä jatkavat toivonmukaan myös koulutaipaleellensa, aina oppivelvollisuuden loppuun saakka,” Lotta päättää. LÄHTEET Edmunds, Francis. 1984. Lapsen kasvu ja kasvatus. Käytännön steinerpedagogiikka. Rudolf Steiner Press, London 1979 Toim. Karonen, Raija & Lauriala, Anneli. 1986. Kokeileva koulu. Kohti eheää kasvua. Oy Länsi-Suomi, Rauma Linfield Sparks, Rachel & Warwick, Paul. 2002. Science 3-13. Routledge Opetushallitus. 2015. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Suomen Yliopistopaino, Tampere Räsänen, Marjo. 2008. Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus. Helsinki: Gummerus, Kirjapaino Oy Tynjälä, Päivi. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Kirjayhtymä Oy, Tampere 23