KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKESKUSTELUSSA on viime
”Tämän vuoksi on vaikea erotella, kumpi ensisijaisesti
aikoina puhuttu yhä enemmän homeiden erittämistä myrkyistä
aiheuttaa oireet, homeet vai toksiinit”, Hyvärinen toteaa. Kyse
eli mykotoksiineista. Keskusteluissa nousee esille, missä mää-
on homekasvun vaikutuksesta, jossa mykotoksiinit voivat olla
rin oireita aiheuttaa home ja missä määrin toksiinit. Latautu-
yksi vaikuttava tekijä.
neessa keskustelussa on THL:n Ympäristömikrobiologian yksikköä vetävän Anne Hyvärisen mukaan aina hyvä muistaa tär-
Ei yhtä syyllistä
keä periaate: kosteus- ja homevauriot tulisi korjata jo ennen
Hyvärisen mukaan usein tilanne on sellainen, että oireita ei
kuin sairastumista tapahtuu, olipa toksiineja tai ei.
aiheuta mikään yksittäinen tekijä, vaan ”cocktail” eri epäpuh-
”On selvää, että kosteus- ja homevauriot ovat erittäin
monimutkainen kokonaisuus, jossa altistavia tekijöitä on lukuisia.”
tauksista kuten mikrobeista, niiden aineenvaihduntatuotteista
ja materiaalien päästöistä.
”Tällöin puhutaan eri altisteiden yhteisvaikutuksesta.”
Jos lähdetään liikkeelle sienilajeista, näitä arvioidaan ole-
Se tavallinen tapaus lienee se, että homevaurioituneessa
van noin 100 000 erilaista – ja eri mikrobien aineenvaihdun-
rakennuksessa sisäilmaan kulkeutuu homepölyä ja homeiden
tatuotteita arvioidaan luonnossa olevan 200 000 (joista tok-
aineenvaihduntatuotteita, joista osa koetaan hajuina. Homeen
sisia noin 20 000). Tällä hetkellä tunnistettuja mikrobitoksii-
haju taas koostuu kymmenistä erilaisista kaasumaisista kemial-
neja on yli 300. Hometta ja toksiinia ei käy erottaminen toisis-
lisista yhdisteistä. Homepöly koostuu itiöistä ja rihmaston kap-
taan, sillä toksiini taas syntyy homeen aineenvaihdunnan tuo-
paleista. Pölyhiukkasten koko on alle 0,01 mm (10 μm), joten
toksena.
yksittäisiä hiukkasia ei voi nähdä paljain silmin.
38 kita 8/ 2014