Joissakin tapauksissa energiainvestointeja voidaan Lallukan
mukaan tehdä niin sanotulla ESCO-periaatteella, jolloin investointikustannuksia maksetaan saatavilla energiansäästöillä.
”Investointeja harkittaessa yritysten kannattaa käyttää
apuna ulkopuolisia suunnittelijoita, jotta teknisiä järjestelmiä ei
ryhdyttäisi rakentamaan pelkästään laitevalmistajien tekemien
suositusten perusteella.”
Kaiken kaikkiaan suomalaisten teollisuusyritysten energiansäästöasenteet ovat Lallukan mukaan kehittymässä hyvään
suuntaan.
”Kannustinjärjestelmiäkin on kehitetty, ja ne alkavat jo vaikuttaa yritysten investointeihin. Monet yritykset ovat jo liittyneet
vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiinkin.”
”Teollisuushalleissa voi henkilöstöltäkin tulla joskus hyviä
energiansäästöideoita”, Lallukka sanoo.
Lämmitysjärjestelmissä monenlaisia ratkaisuja
Lämmitysjärjestelmiä toimittavan Polarheat Oy:n toimitusjohtaja Kauko Jaakkola tähdentää, että teollisuushallien energiansäästössä olisi otettava huomioon myös viihtyisyys- ja terveysnäkökohdat.
”On muistettava, että teollisuuskiinteistöissä voi olla jopa
yli kymmenen metriä korkeita halleja. Silti pääosa lämmitystehosta tarvitaan noin kahden metrin korkeudelle”, Jaakkola
sanoo.
”Halleissa on usein puhallinjärjestelmiä. Niissä on kuitenkin se ongelma, että ne levittävät lämpöä myös hallin yläosaan, missä sitä ei juuri tarvita. Toisaalta puhaltimia käytettäessä ilmaan helposti sekoittuu pölyä ja muita epäpuhtauksia.”
Jaakkola kertoo, että jo 1980-luvulla silloinen Imatran
Voima teki tutkimuksia tuotantotilojen lämmitysvaihtoehdoista.
”Tutkimusten mukaan säteilylämmitystä käytettäessä lämpö
saadaan oikeaan kohteeseen vain kolmasosalla siitä liitäntätehosta, jonka perinteiset lämmitysjärjestelmät vaativat.”
Teollisuushalleissa säteilylämmittimet voidaan Jaakkolan
mukaan kiinnittää joko suoraan kattoon tai valaisinripustuskiskoihin. Käytännössä säteilylämmittiminä voidaan käyttää erilaisia lämpöpaneeleja, joilla on eri pintalämpötilat. Suurissa
halli- ja avotiloissa kysymykseen tulevat esimerkiksi korkealämpöpaneelit, joiden pintalämpötila on noin +750 °C.
Vaihtoehtoina ovat lisäksi keskilämpöpaneelit, jotka asennetaan noin viiden metrin korkeudelle, sekä matalalämpöpaneelit 2,5–5 metrin korkeudelle. Matalalämpöpaneeleja voidaan käyttää myös palovaarallisiksi luokitelluissa tiloissa.
”Säteilylämmittimet soveltuvat kaikentyyppisiin teollisuushalleihin. Lämmittimiä on helppo ohjata joko tilakohtaisilla termostaateilla tai PC-pohjaisilla ohjausjärjestelmillä, jopa 0,1 °C:n
tarkkuudella.”
”Takavuosina tällaisia säteilylämmittimiä käytettiin enemmänkin. Nykyisin ei aina muisteta, että sähkölämmityskin voi
olla edullinen ja energiatehokas vaihtoehto monissa tilanteissa”, Jaakkola ihmettelee.
48 kita 6–7/ 2014