korjaaminen on kokonaisuudessaan hyvä tapa tehdä se.
Se ei juurikaan luo uutta teollisuutta, mutta työllistää ihmisiä, jotka ovat työttömyysuhan alla.”
Pirinen lisää, että panostus saadaan takaisin tulevaisuudessa, kun oppilaita ja päiväkotilapsia varten saadaan tuotettua lisää terveitä tiloja.
Entä kuinka paljon kouluja ja päiväkoteja saadaan
korjatuksi 35 miljoonalla eurolla? Pirinen muistuttaa, että
valtion antama tuki oppilaitosten korjaamiseen tarkoittaa
20 prosenttia koulujen korjauskustannuksista. Koska kunnat laittavat loput rahat omistaan, hyöty on käytännössä
viisinkertainen.
”Eihän se silti kaikkia ongelmia ratkaise. Itseasiassa
vain pieni osa korjaustarpeessa olevista kouluista tulee
kuntoon”, Juhani Pirinen toteaa.
”Koulurakennusten ja päiväkotien ongelma on se, että
niitä käyttävät kunnan koululaitos, oppilaat ja opettajat,
mutta ne omistaa ja niitä hallinnoi kuntien tilakeskukset.
Ne puolestaan joutuvat huolehtimaan myös kuntien muista rakennuksista ja joutuvat priorisoimaan niiden korjauksia jollakin konstilla.”
Ohjausta rahan avulla
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksille osoitettu 15 miljoonaa euroa annetaan kuntien omistamien sosiaali- ja terveysalan laitosten ja työterveyslaitosten korjaamiseen. Summa ei ehkä kuulosta kovin isolta, mutta
numeroihin tuijottaminen ei kerro tässä tapauksessa koko totuutta.
Juhani Pirinen nostaa esille sen, että saadakseen valtion rahaa korjaushankkeisiin täytyy kuntien noudattaa
tiukkoja ehtoja, jotka Kosteus- ja hometalkoot -toimenpideohjelma kehitti yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön,
opetus- ja kulttuuriministeriön ja Kuntaliiton kanssa. Perusperiaate on se, että valtion rahaa käytettäessä korjausten
pitää myös onnistua.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että korjattavan rakennuksen kuntotutkimus pitää olla perusteellisesti tehty,
että tiedetään, mikä rakennuksessa on vikana. Korjaussuunnitelmat täytyy antaa ammatillisesti pätevien henkilöiden tehtäväksi, ja ne pitää olla myös tarkastettu.
”Lisäksi vaaditaan laadunvalvontaohjeistus tai -tarkastusasiakirja siitä, miten sisäilmaongelmia aiheuttanut vika
poistetaan”, Pirinen sanoo.
Mikäli kunnissa laistetaan vaatimusten täyttämisestä,
myönnetty avustus voidaan periä takaisin. Ne ovat kovia
keinoja, joilla valvotaan sitä, että verorahoille saadaan
vastinetta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole antaa keppiä, vaan
porkkanan avulla ohjataan rakennusten omistajia eli kuntia pitämään rakennuksistaan parempaa huolta.
”Kun kunnat tämän jälkeen toteuttavat korjauksensa
kokonaan omalla kustannuksellaan, se osataan tehdä oikein”, Juhani Pirinen summaa.
18 kita 6/ 2013