MARTTI KEMPPI OY
'
'
'
Martti Kemppi
TV ANTENNITÖITÄ VUODESTA 1959 !
Vehnätie 46
04410 JÄRVENPÄÄ
kotisivu www.kemppi.tv
p.0400-412238
s-posti: [email protected]
samanaikaisesti lämmitä ja jäähdytä. Myös asuntokohtaiset
ilmanvaihtokoneet ovat yleistyneet ja automaation tarve sitä
myötä kasvanut.”
”Uudisrakennuskohteissa on myös muun, asuntokohtaisen
seurannan määrä lisääntynyt. Usein halutaan valvoa huonelämpötiloja sekä veden- tai sähkönkulutusta asuntokohtaisesti.
Nykyisin tällaisia kulutuslukemia voidaan seurata myös asuntokohtaisilta näyttölaitteilta”, Sandström selostaa.
”Niin ikään ohjausjärjestelmillä voidaan paikallisesti
ohjata ilmanvaihdon määrää. Tarpeen vaatiessa asukas voi
tehostaa ilmanvaihtoa esimerkiksi ruuanlaiton ajaksi, ja kun
”
ollaan pidempään poissa, tavallista pienempikin teho riittää. Tällaiset talotekniikan asuntokohtaiset ohjausjärjestelmät
Talotekniikan
lisääntyvät vähitellen Suomessa.”
asuntokohtaiset
Dataa useista antureista lämmönsäätöä varten
ohjausjärjestelmät lisääntyvät
Termi ’big data’ viittaa poikkeuksellisen suurten tietomäärien
vähitellen Suomessa.
rien avulla – ja näiden massatietojen analysointiin hyötykäyt-
keräämiseen – esimerkiksi huonetiloihin sijoitettavien antutöä varten.
Kiinteistöihin saatetaan asentaa jopa useita satoja eri mittauspisteitä. Mukana voi olla vaikkapa kosteus-, hiilidioksidi-
sopivuuden ongelmia alkaa tulla esiin jo järjestelmien hankinta- ja luonnossuunnitteluvaiheessa.”
”Tätä pitäisi pohtia jo urakoitsijoita valittaessa. Myöhem-
ja muita erikoisantureita
”Tyypillisesti isoissa liike- tai toimistokiinteistöissä tulee vastaan se ongelma, että vaikka paljon hyödyllistä dataa saa-
min on jo vaikeampaa saada aikaan integroitua talotekniikka-
daan ruudulle, tarvitaan kuitenkin osaavia käyttäjiä tulkitse-
järjestelmää”, Sandström varoittaa.
maan dataa oikealla tavalla. Myös datan suuri määrä on
Sandström muistuttaa, että kiinteistöjen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät voivat nykyään olla hyvinkin monimutkaisia
hybridijärjestelmiä – lämpöpumppuja, kaukolämpöä ja aurinkoenergian talteenottoa.
”Tämä lisää rakennusautomaation määrää ja samalla
usein ongelma ja siksi sen analysointiin halutaan lisää automaatiota”, Sandström arvioi.
Joitakin tähän liittyviä pilottiprojekteja on jo kehitelty Suomessakin.
”Silti tällaiset systeemit ovat enemmänkin vasta lähivuosien
integroinnin tarvetta.”
järjestelmiä.”
Asuntokohtainen ohjaus lisääntyy
analysoimaan tekoälysovelluksilla”, pohtii Sandström.
”Antureista kerättyä dataa ruvetaan kenties seuraavaksi
Huoneistojen lämmönsäätömahdollisuudet riippuvat suurelta
”Lämpötilan ohjausjärjestelmään voidaan saada lisäksi
osin huoneistoon valitusta LVIS- tekniikasta ja halutusta auto-
paikallista säädataa, jonka avulla sitten ohjataan lämmitystä
maation tasosta.
ja jäähdytystä odotettavissa olevan säätilan mukaisesti.”
”Entisaikaan asuinhuoneistoissa on ollut aika vähän auto-
Jos tiedossa on esimerkiksi aurinkoinen jakso, kiinteistö
maatiota, mutta pikku hiljaa automaatiojärjestelmät tekevät
automaatio voi kytkeä asunnon lämmityksen pienemmälle
tuloaan myös asuntojen tasolle”, sanoo Sandström.
teholle jo etukäteen. Tällaisia sovelluksia on jo testattu esimer-
”Jäähdytys on lisääntynyt myös asunnoissa, ja silloin huoneistotasolla pitäisi pystyä valvomaan, että järjestelmä ei
kiksi Ruotsissa Malmön korkeassa ’Turning Torso’ -asuintornissa. n
5–6/ 2016
kita 51