TALOYHTIÖT MIETTIVÄT ENERGIATEHOKKUUSTOIMIA
Energiatehokkuuden parantamisella saavutetaan taloudellista hyötyä taloyhtiöissä sekä pienennetään hiilijalanjälkeä . Taloyhtiöillä on merkittävä rooli niin kansallisten kuin paikallistenkin ilmastotavoitteiden toteuttamisessa , sillä suomalaisen hiilijalanjäljestä noin kaksi kolmasosaa kertyy asumisesta , liikkumisesta ja ruoasta .
Taloyhtiöt ovat suomalaisen energiankulutusjärjestelmän ” kovassa ytimessä ”, sillä Suomen noin 88 000 taloyhtiössä asuu noin puolet väestöstämme . Taloyhtiöt ostavat vuosittain tuotteita ja palveluita noin viiden miljardin arvosta ja tästä potista tyypillisesti 30 – 40 prosenttia aiheutuu energiaan liittyvistä lämmitys- , vesi- ja sähkökustannuksista .
Sekin tiedetään , että lämmitysenergian kulutus muodostaa merkittävän osan taloyhtiön hoitovastikkeesta . Lämpöä kannattaakin säästää aina , kun se on mahdollista ilman , että asumismukavuus kärsii .
Taloyhtiöt voivat hyödyntää Energiaviraston rahoittamaa maksutonta ja puolueetonta energianeuvontaa . Motivan kehittämän mallin mukaisissa taloyhtiöfoorumeissa taloyhtiöt hyötyvät vertaistuesta ja voivat vaihtaa kokemuksia vaikkapa korjaushankkeista ja uusiutuvan energian hankinnoista . Esimerkiksi lämpöpumppuihin , aurinkoenergiaan ja energiaremontteihin liittyvät aiheet puhuttavat ihmisiä foorumeilla juuri nyt .
Suomen asuinrakennusten yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö : noin kolmannes kaikista asuinrakennuksista on kaukolämmitteisiä ja kerrostaloista jopa lähes 90 prosenttia . Kaukolämmön hinnat ovat kuitenkin kovassa nousussa – esimerkiksi Helsingin kaukolämmön energiahinta kallistui syyskaudella jopa lähes 30 prosenttia . Ei siis ole ihme , että taloyhtiöt miettivät vaihtoehtoja .
Kuningas Kaukolämpö ei tosin valtaistuimelta hievahda ihan heti . Noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitteisessä talossa ja esimerkiksi Helsingissä noin 90 % rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä . Kaukolämpöverkkoja löytyy Suomessa 166 kunnasta .
Kaukolämmön jälkeen yleisimpiä lämmitysmuotoja maassa ovat sähkö , puu ja erilaiset lämpöpumput . Asuinkerrostaloissa etenkin puulämmitys ja suora sähkölämmitys ovat hyvin harvinaisia . Lämpöpumppujenkin osuus kerrostaloissa on vielä pieni .
Hybridit ovat silti tulossa . Hybridilämmitys , jossa yhdistyy kaksi tai useampi lämmitysmuoto ( esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu ja kaukolämpö ) houkuttaa yhä useampia taloyhtiöitä . Hybridilämmitys ” täsmäiskee ”, vuorokauden tai vuodenajan mukaan , kiinni edullisimpaan lämmitystapaan ja avaa uusiutuvan energian hyödyntämiselle ovia .
Taloyhtiössä lämmitysenergiaa tarvitaan tietysti tilojen ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen . Käyttöveden lämmittämiseen kuluu tyypillisesti noin 20 – 30 % ostetusta lämmitysenergiasta . Tilojen lämmitystarvetta aiheuttavat lämpöhäviöt rakenteiden kuten yläpohjan , seinien ja ilmanvaihdon kautta poistuva lämmin ilma .
Taloyhtiössä kannattaa seurata eri tilojen huonelämpötiloja , jotta tiloja ei lämmitetä liikaa . Lisäksi lämpötiloja seuraamalla on mahdollista havaita erilaiset viat lämmitysjärjestelmässä .
Tutkimusten mukaan kerrostalossa suurin lämpöhäviöiden aiheuttajat ovat ilmanvaihto , jossa ei ole poistoilman lämmöntalteenottoa , sekä ikkunat ja ulkoseinät . Rivitaloissa myös yläpohjan läpi häviää lämpöä lähes yhtä paljon kuin ikkunoiden kautta .
Missä vaiheessa tarvitaan sitten isompi lämmitysremontti ? – Vanhan , teknisen käyttöikänsä päähän tulleen lämmitysjärjestelmän saneeraus on hintava harjoitus , mutta toisaalta uudet laitteet ovat energiatehokkaampia ja hyötysuhteeltaan parempia kuin vanhat . Vanha lämmitys voidaan korvata samalla lämmitysmuodolla , vaihtaa toiseen tai ottaa käyttöön jo mainittu hybridilämmitys .
Lämmitystapamuutosten yhteydessä on suositeltavaa konsultoida asiantuntijaa , joka osaa katsoa rakennuksen energiatehokkuuden parantamista nimenomaan kokonaisuutena . Tällöin energiansäästöpotentiaali tulee huomioitua riittävässä määrin – ja erilaiset toimenpiteet saadaan aikataulutettua järkevästi .
PETRI CHARPENTIER
4 kita 5 / 2021
5 / 2021
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 040 180 9536
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com puh . 0400 893 739
Petri Kokkonen petri . kokkonen @ publico . com puh . 020 162 2202
Mirkka Lindroos mirkka . lindroos @ publico . com puh . 020 162 2240
TILAAJAPALVELU puh . 03 424 6 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Merja Maukonen Jari Peltoranta Heli-Maria Wiik
KANNEN KUVA 123RF
PAINO Printall AS
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAmediaFI ( Twitter ) KITAlehti ( Facebook ) KITA – kiinteistö & talotekniikka ( LinkedIn )
kita @ publico . com