KUVA : VESIVEK
TOIMITUSJOHTAJA JARI LEHTOLA Vesivekistä kertoo , että yrityksen vuosittain tekemästä lähes 5 000 kattoremontista noin 40 % tehdään talvikaudella ( 1.11 .– 31.3 .).
” Kyseessä on meille varsinaisen rakennussesongin ulkopuolinen aika , mutta olemme aina tehneet remontteja myös tuolloin .”
Lumi on kattoremontissa hidaste , mutta ei este . Lehtolan mukaan lumen luonti ja telineiden pystytys käy tottuneesti lukuisia talviremontteja toteuttaneilta tiimeiltä . ” Työn laatu ja taso pystytään pitämään aina samana ”, toteaa Lehtola ja lisää , että lumen kanssa pärjää itse asiassa helpommin kuin veden : lumihiutaleet lähtevät katolta jo ihan lehtipuhaltimella , mutta esimerkiksi heinäkuinen rankkasade onkin sitten jo totisempi juttu kosteushallinnan kannalta .
” Aina kun katto on auki , niin toimitaan tietenkin säävarauksella . Sää on aina otettava huomioon , se on toiminnan A ja O .”
Katto auki minimiajan Vesivek tekee harjakattoja profiilipellistä ja tiilestä nosturiasenteisesti , jolloin työskentely on rivakkaa ja katto on käytännössä auki vain joitakin tunteja . ” Saamme katon erittäin nopeasti ja tehokkaasti säältä suojaan , se on keskeinen osa meidän prosessiamme .”
”
Aina kun katto on auki , niin toimitaan tietenkin säävarauksella . Sää on aina otettava huomioon , se on toiminnan A ja O .”
Kesällä ja talvella noudatetaan hiukan eri pelikirjaa , mutta samasta remontista on edelleen kysymys .
” Menetelmät ja prosessit ovat olleet hyvät ja kestävät jo vuosia , oli sitten kyse kesä- tai talviremontista . Myös taloyhtiöt ovat tämän ymmärtäneet , kun talvella toteutettuja kohteita on kuitenkin jatkuvasti niin paljon .”
Ilmankosteus on pikkupakkasilla vähäinen ja työteho hyvä – mutta entä sitten jään mukanaan tuomat turvallisuusriskit ? – ” Talvella on luonnollisesti oltava turvallisuusseikkojen kanssa huolellisempi kuin kesällä ”, Lehtola vastaa .
36 kita 5 / 2021