(2009), jonka laati ympäristöministeriön toimeksiannosta arkkitehti Petri Neuvonen Rakennustietosäätiöstä. Neuvosen mukaan oppaan ilmestymisen jälkeisinä vuosina julkisivupuolella
on tapahtunut muutoksia ennen kaikkea energia-asioiden suhteen. ”Isoon remonttiin liittyvä tuskailu ja pähkäily sinänsä on
entisellään taloyhtiöissä”, Neuvonen uskoo.
”Monesti ongelmaksi muodostuu, että hankkeelta puuttuu
varsinainen primus motor, joka pitää huolen siitä, että asiat
menevät eteenpäin. Taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä
vaaditaan hyvin aktiivista otetta”, Neuvonen toteaa ja myöntää, että isolla projektilla kyllä on hyvinkin työllistävää vaikutusta talon avainhenkilöihin.
”Hallituksen ja isännöitsijän yhteispelistä riippuu, miten
nopeasti saadaan esiselvitykset käynnistymään, mistä löydetään hyvät suunnittelijat ja millaista korjausta ylipäätänsä tehdään.”
Älä usko kaupunkitarinaa
Korjauspäätösten tulee pohjautua riittävän perusteellisiin ja
monipuolisiin esiselvityksiin. Taloyhtiö on paljon vartijana, sillä sen on korjaushankkeessa turvauduttava sekä rakennustekniikan että arkkitehtuurin asiantuntemukseen: näin voidaan
varmistua siitä, että korjaustoimien ajoituksessa ja laajuudessa (sekä korjaustavan valinnassa) eri näkökohdat tulevat riittävästi huomioiduiksi. Konsulttia valittaessa on syytä painottaa
kuntotutkimusten ja suunnitelmien laatijan ammattitaitoa ja kokemusta.
Neuvosen mukaan julkisivuremontin hintalappu riippuu
paljon myös maantieteestä, kysynnän ja tarjonnan ohjatessa
markkinaa. Koska hintahaitari venyy, elämään on jäänyt kauhutarinoita kaikki taloudelliset kipurajat ylittävistä projekteista,
joita etenkin ne talon ihmiset, joita koko remontti ei voisi vähempää kiinnostaa, toistelevat mielellään.
”Urbaaneja legendoja liikkuu kyllä”, vahvistaa Neuvonen.
Samalla hän toteaa, että ei tuota suuriakaan vaikeuksia löytää
esimerkkejä hyvin menneistä julkisivuremonteista, joissa kaikki
on osunut kohdalleen – eikä myöskään remonteista, jotka ovat
päätyneet komeaan mahalaskuun.
Mutta millä ilveellä varmistetaan, että julkisivuremontti sujuu hyvin alusta loppuun? Myös Neuvosen mukaan huolellinen
suunnittelu on kaiken A ja O.
”Taloyhtiöllä on tietyt tavoitteet ja vaatimukset projektin
suhteen ja ne toimivat suunnittelijan työn pohjana. Eri ratkaisuja ryhdytään sitten vertailemaan ja katsomaan, mikä on toteutettavissa. Tällä tavalla päädytään lopulta toimivaan lopputulokseen.”
Tekniikka vain renki
Korjaustapoja on useita ja tekniikka kehittyy koko ajan – mutta Neuvonen muistuttaa, että tekniikan ehdoilla ei projekti saa
edetä: ”Käytetty tekninen ratkaisu syntyy suunnittelun tuloksena.”
Korjaustapojen valinnassa joudutaan ottamaan huomioon
5 / 2013
kita 35