E-ARVO ON laskennallinen vertailuarvo, joka kertoo,
kuinka paljon yksi ikkuna-neliömetri aiheuttaa lämmitystarvetta vuodessa.
E-ARVON LASKENNASSA tarvittava U-arvo kuvaa
ikkunan lämmöneristyskykyä ja L-arvo ilmatiiveyttä. Energiatehokkuuden määrittämisessä tarvitaan myös g-arvoa, auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerrointa.
IKKUNOIDEN LÄMMÖNERISTYSKYKYÄ kuvataan
muiden rakenneosien tapaan lämmönläpäisykertoimel-
nään helpoimman mukaan. ”Tässä kohden vaikuttavat tosin
la eli U-arvolla (W/m2,K). Mitä pienempi U-arvo, sitä
myös turvallisuusmääräykset. Kerrostalojen ikkunoissa on olta-
paremmin ikkuna eristää lämpöä. Ilmanvuotoluku, L-ar-
va ns. lapsilukitus”, hän sanoo.
vo, kuvaa ikkunan ilmatiiveyttä. Mitä pienempi arvo, sitä vähemmän ilmaa vuotaa ikkunan kautta.
Korjausrakentamisessakin pitäisi Tysterin mukaan pyrkiä
mahdollisimman lähelle alkuperäistä, mikä toisaalta vaatii selvityksen, mitä vanhassa rakennuksen alun perin on ollut ja mil-
IKKUNOIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN määrittä-
misessä käytetään lisäksi g-arvoa, auringonsäteilyn ko-
tä se on näyttänyt.
Tyster on tyytyväinen, että esimerkiksi 80-luvulla suosituista
konaisläpäisykerrointa. Se kertoo, kuinka hyvin ikkuna
tummista ikkunapuitteista on vähitellen luovuttu. ”Ne olivat ai-
hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Energiakulutuksen
van fiaskoja, pehmenivät alle kymmenessä vuodessa. Tummia
kannalta merkittävää on koko rakenteen, lasi, karmit ja
ikkunapuitteita pitäisi huoltaa parin vuoden välein.”
puitteet, ilmatiiveys. Ikkunan ilmavuodot lisäävät vuotoilmanvaihtoa ja aiheuttavat lämpöhäviöitä. Ilman pitävyy-
Hyvin eristetyt ikkunat säästävät energiaa
teen vaikuttavat erityisesti avattavien ikkunoiden sisäpuit-
Ikkunat ovat rakennuksen julkisivun huonoimmin lämpöä eris-
teen ja karmin välinen tiiviste.
tävä osa. Tyster muistuttaa, että niiden energiatehokkuuteen ja
pinta-alaan kannattaa kiinnittää huomiota. Suuria, seinän korkuisia ikkunapintoja tulisi v