EI 240, eli 240 minuuttia eristävyyden ja tiiveyden osalta).
Markkinointiteknisistä syistä moni tuotemyyjä painaa parhaat
arvot tuotteiden kylkeen, mutta oikeat arvot ja käyttösovelluk-
set löytyvät tuotteen ETA-arvioinnista tai suoritustasoilmoituk-
sesta. ”Oikea arvo” tarkoittaa sitä, että kyseisen palokatko-
tuotteen ja läpikulkevan tekniikan ja ympäröivän rakenteen
yhdistelmä on yhdessä testattu, ja testauksesta on saatu palon-
kestävyysluokka.
Autere huomauttaa, että palokatko ei ole mikään yksit-
täinen tuote, vaan yhden tai useamman palokatkotuotteen,
läpikulkevan tekniikan ja ympäröivän rakenteen kombinaa-
tio. Yhdistelmän soveltuvuus on osoitettu standardin mukaisilla
polttotestauksilla ja siitä on kirjoitettu eurooppalainen tekninen
asiakirja (=ETA) ja sillä on sen myötä CE-merkki.
”Se suurin asia on tiedostaa palokatkotuotteiden reuna-
ehdot ja testatut käyttömahdollisuudet. Tämän takia pienem-
mässäkin kohteessa on syytä toteuttaa palokatkosuunnitelma,
jossa suunnittelija vastaa kohteen rakenteisiin soveltuvan/
soveltuvien palokatkotuotteiden valinnasta.”
Ilkka Hemminki Sewatek Oy:stä toteaa, että tietämys palo-
katkoista on onneksi – yleisesti ottaen – lisääntynyt, mutta nii-
den tarve tai puutteet huomataan yleensä vasta korjaustöiden
yhteydessä.
”Usein palokatkot ovat rakenteiden sisällä piilossa, jolloin
niiden silmämääräinen tarkastaminen ei ole kovin helppoa.”
Hemmingin mukaan vanhemmissa kohteissa suurin
ongelma on, ettei läpivientejä ole tiivistetty lainkaan tai ne on
tiivistetty puutteellisesti tai väärin materiaalein. Uudemmissa
kohteissa erityinen ongelma ovat myöhemmin tehdyt pienet
muutostyöt (esimerkiksi lisäkaapeloinnit), joiden yhteydessä
palokatkot ovat jääneet tekemättä.
”Kaikilla rakennusalan toimijoilla ei ole riittävää osaa-
mista palokatkojen tekemiseen, eikä tilaajalla välttämättä
osaamista palokatkojen vaatimiseen”, Hemminki toteaa.
Rakennustekniikan kehittyminen vaatii myös palokatkoja
uusiutumaan; esimerkiksi LVIS-tekniikassa nykyään käytettävät
putki- ja kaapelimateriaalit aiheuttavat palokatkolle erilaisia
tarpeita kuin aikaisemmin.
”Vaikkapa muoviputket edellyttävät palokatkolta sulkemis-
voimaa, jota metalliputkien kohdalla ei tarvita. Yleisesti ottaen
vielä 1990-luvulla rakennetuissakin kohteissa on usein selkeitä
puutteita ja ennen kaikkea palokatkodokumentaation puute
tekee puutteiden analysoimisesta vaikeampaa. Nykyään doku-
mentoinnilta vaaditaan enemmän”, hän toteaa.
Asianmukaisesti dokumentoidussa kohteessa on laadittu
palokatkosuunnitelma pohjakuvineen ja palokatko on merkitty
rakenteeseen palokatkotarralla. ”Yhä useammin palokatkot
myös valokuvataan ennen kuin niitä mahdollisesti peitetään
muilla rakenteilla.”
Hemmingin käsityksen mukaan vanhojen palokatkojen päi-
vitys tehdään yleensä hyvin siltä osin, kun tiloissa tehdään
peruskorjausta. Esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä van-
60 kita 4–5 / 2019
”
Pienemmissä
ei-rakennuslupaa
edellyttävissä töissä
saattavat palokatkot
herkemmin unohtua.