tään talousosaamiseen, kuten kannattavuuteen ja kustannus-
laskentaan.
Opinnoissa harjoitellaan myös matematiikan ja fysiikan
aiheita, kuten mekaniikkaa ja lujuusoppia, joita tarvitaan
työmailla. Kaikkien harjoitusten aiheet on poimittu todelli-
sesta arjesta työmailla. Lisäksi koulutukseen sisältyy ammatti-
alakohtaisia esimerkiksi rakennustekniikkaa käsitteleviä opin-
toja, kuten betonitekniikkaa tai LVI- ja sähkötekniikkaa.
Työteknikon koulutusohjelmaan sisältyy myös ammatilli-
nen tutkinto, josta saa virallisen todistuksen. Tutkinto valitaan
henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaan
niin, että se tukee parhaiten osallistujan työtehtäviä ja osaa-
mista. Työteknikon koulutusohjelmaan voi valita joko tuotan-
non esimiestyön erikoisammattitutkinnon tai rakennusalan
työmaajohdon erikoisammattitutkinnon.
”Toimialasta ja työnkuvasta riippuen katsotaan aina kul-
lekin sopiva erikoisammattitutkinto. Osallistujan on kuitenkin
oltava työnjohdon tehtävissä tai yrittäjänä tai siirtymässä näi-
hin rooleihin”, kertoo Irenius.
Ireniuksen mukaan yksi merkittävä koulutuksen hyöty
on vertaisoppiminen ja verkostoituminen. Kun saman alan
ammattilaiset keskustelevat yhteisistä teemoista, opitaan
myös toisten kokemuksista ja samalla syntyy hyödyllisiä kon-
Rastorin aluejohtaja Mika Ireniuksen mukaan toimiva opiskelu ei ole
opiskelua sen itsensä vuoksi. Kaikki liittyy todellisiin töihin työpaikalla
tai työmaalla. Näin opitaan etukäteen, miten ongelmia selvitetään, ja
vältytään mutu-tuntumasta.
takteja.
”Olen sanonut, että kurssin kahvitauolla oppii vähintään
yhtä paljon kuin itse oppitunnilla.”
4–5 / 2019
kita 53