KITA 4+5/2019 | Page 24

ILMOITUS VIHREÄÄ KÄRKEÄ ÖLJYLÄMMITYKSEEN TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY Uusin Höylä-sopimus tähtää siihen, että reilun viiden vuoden päästä vähintään puolessa öljylämmityskiinteistöjä käytetään uusiutuvaa energiaa. Tällä hetkelläkin ”vihertäviä” on jo lähes kolmasosa kaikista öljylämmittäjistä. ILMASTONMUUTOKSEN PAINAESSA päälle öljylämmit­ ”Nestemäiseen polttoaineeseen perustuva vesikiertoinen täjästä voi tuntua, että käteen on jäänyt mustaakin mustempi öljylämmitysjärjestelmä on muunneltava ja antaa hyvät mah­ Pekka. Kun vielä vuonna 2001 öljyllä lämmitettiin yli 250  000 dollisuudet käyttää rinnalla uusiutuvan energian vaihtoehtoja”, pientaloa, nyt tuo luku on 150 000 omakotitaloutta. Erityisesti huomauttaa Otronen. tällä vuosikymmenellä on valtiovalta käynyt öljylämmittäjän kukkarolla tiuhaan. Eero Otronen Lämmitysenergia Yhdistys ry:stä laskee, että Höylätään porukalla Nykyisessä Höylä-sopimuksessa (2017–2025) ovat mukana lämmitysöljyn verokannat ovat nousseet vuoden 2011 jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö, energiavirasto, peräti seitsemän kertaa. ”Öljylämmitteisestä pientalosta on tul­ Neste, St1, Teboil ja Lämmitysenergia Yhdistys. lut jonkinlainen veroautomaatti”, Otronen kuittaa. Ennen vuoden 2011 energiaverouudistusta lämmitys­ Höylä-energiatehokkuussopimukset varmistavat omalta osaltaan sitä, että Suomessa saavutetaan EU:n asettamat ja öljyn vero oli 8,70 senttiä litralta, mutta vuonna 2018 jo hui­ kansalliset energiansäästötavoitteet, kompaten samalla ilmas­ mat 24,39 senttiä litralta. Veron lähes kolminkertaistuessa tonmuutoksen hillitsemiseksi tehtyjä kansainvälisiä sitoumuksia. 2010-luvulla ei öljylämmittäjä voi olla pudistelematta pää­ tään. ”Euroopassa Höylä-sopimusta on pidetty esimerkkinä hyvin toimivasta energiatehokkuussopimuksesta”, lisää Otronen. Pitkäjänteistä kehitystyötä ”Markkinaehtoisuus ja vapaaehtoisuus ovat parempia Otronen ihmettelee veroraippaa, koska öljyalan toimijat eivät konsteja kuin ihmisten pakottaminen silloin, kun energiansääs­ suinkaan ole seisoneet tumput suorina energiatehokkuus­ töjä ja öljynkulutuksen vähentämistä oikeasti tavoitellaan.” asioissa. Energiatehokkuutta on edistetty vapaaehtoisella sopi­ Valtiovallan huomio ei kuitenkaan ole öljylämmittäjän mustoiminnalla – ns. Höylä-energiatehokkuussopimukset – jo arjessa, sillä Antti Rinteen hallitusohjelma tähtää siihen, että vuodesta 1997 lähtien.  öljylämmitys ajetaan alas vuoteen 2030 mennessä. Ja koska ”Tänä aikana on saavutettu merkittävä energiansäästö, hallituksen tavoitteena on korottaa lämmityspolttoaineiden kun kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmiä on päivitetty ajan veroa sata miljoonaa euroa, pääsevät maakaasu, kivihiili ja tasalle ja niiden huolloista on huolehdittu ajallaan”, Otronen lämmitysöljy maksumiehiksi tulevan neljän vuoden aikana. kuvailee. Energiatehokkuutta ovat parantaneet mm. kattilanvaih­ 3 000 öljykattilaa myyty 2018 dot ja talojen rakenteisiin tehdyt parannukset. Keskimääräisen Otrosen mukaan toimivasta öljylämmityksestä ei silti pitäisi öljylämmitystalon (150 m 2 ) öljyn vuosikulutus on 2000-luvun luopua noin vain, vaan ainakin olemassa olevat öljykattilat aikana pudonnut noin 2 900 litrasta noin 2 200 litraan. tulisi käyttää käyttöikänsä loppuun. Vuonna 2017 käynnistynyt neljäs energiatehokkuus­ ”Höylä-ohjelman mukaan öljylämmityskannan energia­ sopimus Höylä IV jatkaa öljylämmityksen energiatehokkuutta tehokkuutta parannetaan, ja öljykattiloita myydään edelleen. parantavia toimia. Tavoitteena on, että ainakin puolessa öljy­ Viime vuonna myytiin 3 000 uutta kattilaa. Teknologia on lämmityskiinteistöistä on käytössä myös uusiutuvaa energiaa kehittynyt kattiloissakin sitä vauhtia, että vanhan kattilan uusi­ sopimuskauden päättyessä vuonna 2025. minen voi jopa puolittaa öljynkulutuksen ja päästöt.” 24 kita   4–5 /  2019