KOLUMNI
Lars Lundström
puheenjohtaja
Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry (SAO)
HUONEISTOKOHTAINEN LÄMMITYSENERGIAN
MITTAUS JA LASKUTUS – TÄYTTÄ HÖLYNPÖLYÄ
KUN OSAKAS maksaa sähköstä, vedestä ja lämmityksestä lähelle. Kun lämpötila on laskenut noin 20 asteeseen on
todellisen mitatun käytön mukaan syntyy motivaatio säästää huoneisto saavuttanut uuden tasapainolämpötilan – läm-
ja kulut jakautuvat oikeudenmukaisesti? Ei ihan näin. Sähkön pöä virtaa naapuriasunnoista, sivuilta, ala- ja yläkerrasta
osalta toimii hyvin – ollut rutiinia jo vuosikymmeniä. Veden ja vielä takaa yhtä paljon kuin ulkoseinästä poistuu. Tulos
kohdalla toimii ainakin teoriassa. Käytännössä ongelmia on perustuu esimerkkitapaukseen, jossa on oletusarvot välisei-
ollut paljon. Kulut; mittareiden lukeminen, laskutus ja epäsel- nän, ulkoseinän ja ikkunoiden lämmönläpäisyä kuvaavalle
vyyksien selvittäminen, ylittävät helposti veden kokonaiskulu- ns. K- tai U-arvolle ja seinien ja ikkunoiden pinta-alalle. Las-
tuksen laskusta syntyvän kollektiivisen säästön eli kokonaiskulu kukaava on helppo – tarkat talokohtaiset lähtöarvot joutuu
ei laske. Oikeudenmukainen kulujen jakautuminen ja säästä- kaivamaan rakennuttajalta. Entä kun myös ilmastoinnin vai-
misen mahdollisuus ovat kuitenkin arvoja, joiden perusteella kutus huomioidaan? Oletettavasti ko. modernissa talossa
veden kulutuksen yksilöllinen mittaamin voi olla perusteltua. on koneellinen ilmanvaihto ja poistoilman lämmön talteen-
Entä huoneistokohtainen lämpöenergian mittaus ja lasku-
otto. Silloin kyseinen ”nollaenergiahuoneisto” saa ison osan
tus? Se ei kerrostalossa onnistu edes teoriassa. On fysiikan tarvitsemastaan lämmöstä ilmanvaihdon mukana – mui-
lakien vastaista. Taloa ja sen lämmitystä tulee tarkastella koko- den huoneistojen lämmityksestä talteen otetusta energiasta.
naisuutena – ei huoneistokohtaisesti. Oletetaan, että koko Vapaamatkustajan asumismukavuus nousee entisestään. No
talon lämpötila on tasapainossa – kaikkien huoneiden lämpö- kuka sen maksaa? V
altaosa vapaamatkustajan lämmitysku-
tila on esim. 22 asetta eikä ilmanvaihtoa huomioida. Olete- lujen kustannuksista siirtyy seinänaapureiden maksettavaksi
taan lisäksi, että ulkona on nollakeli. Tällöin lämpöä poistuu – heidän maksamaansa lämpöä valuu seinän läpi viileäm-
keskikerroksessa olevasta huoneistosta ainoastaan huoneis- pään naapuriasuntoon. Ei kovin oikeudenmukaista tai tasa-
ton ulkoseinän kautta. Lämpöhukka kompensoidaan huoneis- puolista!
ton vesikiertoisten pattereiden luovuttamalla lämpöenergialla.
Koko kerrostalohuoneistojen lämmityksen yksilöllinen
Jos sitten oletetaan, että yksi osakas alkaa säästää – sulkee mittaaminen ja laskutus ovat siis täyttä hölynpölyä. Toivotta-
vesikierron pattereista kokonaan. Lämpötila laskee ajan mit- vasti tämä myös Suomeen ns. edistyksellisiin taloihin leviä-
taan ulkoilman lämpötilaan – nollaan? Ei laske – ei edes mässä oleva käytäntö loppuu alkuunsa. n
18 kita 4–5 / 2019