YHTEISÖLLINEN ASUMINEN TALOYHTIÖISSÄ KASVUSSA
KIERTOTALOUS ON PARHAIMMILLAAN NAAPURIAPUA JA YSTÄVYYTTÄ
TEKSTI: HELI-MARIA WIIK
Suomi tarvitsee nyt kipeästi edelläkävijöitä, kun se etsii toimintamalleja talouden ja hyvinvoinnin kasvattamiseen ilman fossiilisia polttoaineita ja luonnonvarojen ylikulutusta. Asumisen päästöillä on väliä, sillä meistä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan ympäristökuormaan. Monissa taloyhtiöissä ollaan herätty pienentämään hävikkiä ja kierrättämään niin tavaroita kuin jopa ylijäänyttä ruokaa.
KIERTOTALOUS PYRKII hyödyntämään materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Materiaalitehokkuudesta seuraa ympäristöhyötyjä, joita ylikulutuksesta eroon pyrkivä maailma tarvitsee kestävän kasvun takaamiseksi. Kiertotalous ei ole mikään pieni mahdollisuus. Sitran arvioi kiertotalouden nettohyödyn Euroopan taloudelle olevan jopa 1 800 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.
Yhteisöllisen asumisen edelläkävijä Kiinteistö ja Talotekniikka kävi tutustumassa Asunto Oy Sarvastonkaareen, jossa kierrätetään, järjestetään lasten olympialaisia, pidetään taidekerhoja ja vietetään naamiaisia sekä uudenvuodenbileitä. Taloyhtiön toiminta nousi julkisuuteen taannoisessa Helsingin Sanomien Nyt-liitteen jutussa, jossa se valittiin parhaaksi taloyhtiöksi.
” Taloyhtiön Facebook-ryhmästä on tullut suosittu tiedotuskanava, kertoo yhtiön parkkipaikalla vastaan tullut asukas ja jatkaa:” Itse pidän taloyhtiön yhteisistä tiloista. Kerhohuone muuntuu helposti vaikka mihin. Olen itsekin viettänyt siellä perheen sisäisiä suurempia juhlia. Myös taloyhtiön yhteiset bileet ovat olleet hauskoja. Alueellamme asuu paljon eri alan ammattilaisia ja kuuluisuuksiakin, jotka hoitavat asiat viimeisen päälle, äänentoistosta omiin bändeihin.”
Hän kertoo myös, että taloyhtiöllä on pian taas kierrätyspäivät. Näillä kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä päivillä asukkaat tuovat ja asettavat esille ehjiä ja itselle tarpeettomia vaatteita, pieniä kodinkoneita, lastentarvikkeita, astioita ja kirjoja. Jokainen voi siis tuoda ja viedä tavaroita tarpeensa mukaan. Alueella on myös paljon liikuntaan liittyvää toimintaa. Urheilukentällä pelataan lentopalloa. Kerhohuoneella nyrkkeillään ja tanssitaan. Lisäksi talvisin jäädytysrinki huoltaa pientä luistelukenttää.
Iso erillinen huoltorakennus Taloyhtiöllä on oma erillisrakennus, jossa sijaitsee pesula, kerhotilat ja pieni vuokrattu kioski, jossa toimii tällä hetkellä kampaamo. Pesulatilojen vieressä on taloyhtiön yhteinen puutarhatyökaluvarasto, josta asukkaat voivat lainata kottikärryjä sekä työkaluja omiin pihatöihinsä.
Pesulassa tapaan Sinikan. Hän on alkuperäisasukas ja asunut alueella vuodesta 1978.
” Olen käyttänyt pesulaa 40 vuotta kerran viikossa. En halua kuivattaa pyykkejäni kotona. Tämä on kätevää. Viikon vaatehuoltoon kuluu noin pari tuntia viikossa. Vaivaa on toki kuljettamisesta, mutta asun itse noin 100 metrin päässä, joten matka ei ole liian pitkä”, hän sanoo.
Pyykkien kuljetukseen taloyhtiössä on myös tukevat pyykkikärryt, joilla on helppo kuljettaa esimerkiksi mattoja sekä suurempia pyykkikasseja. Kuivaushuoneita pesulan yhteydessä on kaksi, kuin myös lukittuja ulkotiloja. Alueelta löytyy talorivien päädyistä myös pyykkinarut ja mattotelineet.
” Ainoa miinuspuoli pesulan käytössä on toisten asukkaiden unohtamat pyykit. Se on ainainen ongelma. Pyykit jätetään moneksi päiväksi naruille aiheuttaen harmia muille pesulan käyttäjille”, Sinikka kertoo.
Täydellinen pesula olisi Sinikan mukaan, jos sinne tulisi matonpesukone, jollaista hän käyttää esimerkiksi Helsingin Easton-keskuksessa.
” Matto laitetaan koneeseen ja puolessa tunnissa se on puhdas ja lähes kuiva. Hintaa tulee isolle matolle noin parikymppiä. Ja kun matto on pesulla, minä olen ruokaostoksilla. Todella kätevää”, hän päättää. n
62 kita 4 – 5 / 2018