PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISVELVOLLI-
SUUS perustuu pelastuslainsäädäntöön . Asuinrakennuksiin , joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa , on valtioneuvoston antaman asetuksen nojalla laadittava pelastussuunnitelma . Pelastussuunnitelma toimii taloyhtiöissä työvälineenä ja ohjeistuksena onnettomuuksien ehkäisemisessä , ihmisten , omaisuuden ja ympäristön vaaratilanteilta suojaamisessa sekä pelastustoimenpiteisiin varautumisessa .
Pelastussuunnitelman keskeinen tavoite on saada taloyhtiön asukkaat omatoimisesti arvioimaan ennakolta taloyhtiössä ilmeneviä riskejä sekä toimintatapoja vaaratilanteiden varalta . Omatoimisuudella tarkoitetaan asukkaista ja yhtiöstä itsestään lähtevää riskien arviointia ja niihin varautumista . Pelastussuunnitelmalla pyritään kulloisenkin kohteen tarpeista lähtevään riskien tunnistamiseen ja vahinkojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn .
Taloyhtiössä vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta , ylläpidosta ja viestinnästä on lainsäädännön nojalla hallituksella . Taloyhtiöissä valitaan usein turvallisuuspäällikkö tai turvallisuusvastaava , joka toimii hallituksen tukena pelastussuunnitelman laadinnassa , ylläpidossa ja viestinnässä . Nimetyllä turvallisuushenkilöllä ei ole juridista vastuusta taloyhtiön turvallisuudesta , vaikka hänen tehtävänään on avustaa hallitusta turvallisuustyössä .
Pelastussuunnitelman laadinnassa ensimmäinen vaihe on tunnistaa taloyhtiön kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin liittyvät vaarat ja uhkat . Kun vaarat ja uhkat on tunnistettu , voidaan sen jälkeen ymmärtää keinot , joilla vaaratilanteet voidaan välttää ja niiden seurauksia rajata . Vaarojen ja uhkien ennaltaehkäisyyn liittyvän suunnittelun jälkeen pelastussuunnitelmassa määritetään ne toimenpiteet , joilla parhaiten ja mahdollisimman kattavasti vältetään vahinkojen syntymistä ja vähennetään mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja . Hyvä ja toimiva pelastussuunnitelma edellyttää ohjeistusta sekä tiedottamista asukkaille . Hyvää pelastussuunnitelmaa tulee myös jatkuvasti seurata ja tarvittaessa sitä tulee päivittää , jotta suunnitelma pysyy jatkuvasti ajantasaisena .
Pelastussuunnitelmassa on tarkoitus käsitellä juuri kyseisen kohteen ja sen asukkaiden tarpeesta lähtöisin olevia turvallisuuteen liittyviä asioita . Näin ollen toisen kohteen pelastussuunnitelman kopiointi sellaisenaan ei ole suositeltavaa . Pelastussuunnitelma tulisi tehdä aina huomioiden suunnittelun kohteen erityispiirteet kuten esimerkiksi kunkin taloyhtiön rakennuksen erityispiirteet .
Tyypillisimmin pelastussuunnitelma sisältää vähintään johtopäätökset vaarojen ja riskien arvioinnista . Lisäksi se sisältää tärkeimmät yhteystiedot onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalta ( esim . kiinteistöhuolto , isännöitsijä , turvallisuuspäällikkö ). Lisäksi pelastussuunnitelma sisältää tyypillisesti niiden ennakollisten toimenpiteiden selostuksen , joihin taloyhtiössä on ryhdytty erilaisten vaara- ja onnettomuustilanteiden varalta ( esim . poistumistiemerkinnät , paloturvalaitteet ). Pelastussuunnitelmassa on usein myös ohjeet asukkaille erilaisten onnettomuuksien ja häiriötilanteiden varalta ( esim . toiminta tulipalon sattuessa ).
Pelastussuunnitelma sisältää tyypillisesti verraten tavallisia arkipäiväisiä asioita sen toimiessa viestintävälineenä taloyhtiön asukkaille . Pelastussuunnitelman laadinnassa ei ole kysymys mistään poikkeuksellisen vaativasta asiasta vaikkakin pelastussuunnitelma itsessään voi olla monimuotoinen suunnitelma . Lainsäätäjän lähtökohtana on ollut se , että taloyhtiössä asukkaiden toimesta voidaan hankkia se perustieto ja -taito, jota pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää . Mikäli oma osaaminen ei riitä tai asiasta muusta syystä haluaa enemmän neuvoja aiheesta , niin pelastuslaitokset tarjoavat neuvontaa pelastussuunnitelmien laadintaan . Asiantuntijan palkkaaminen pelastussuunnittelun ohjaajaksi on myös mahdollista , mutta se ei ole välttämätöntä .
Mikäli taloyhtiöltä puuttuu pelastussuunnitelma , niin sen laiminlyönnistä ei koidu välittömiä oikeudellisia seuraamuksia . Pelastusviranomainen voi antaa laiminlyöntitilanteissa uhkasakon tai teettämisuhan nojalla kuitenkin velvoittaa taloyhtiön määräajassa ryhtymään pelastussuunnitelman laadintaan .
Pelastussuunnitelma on aikaisemmin mielletty pakolliseksi viranomaisia varten laadittavaksi asiakirjaksi . Vaikka pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu lainsäädäntöön ja sillä on tiettyä merkitystä pelastusviranomaisten toiminnan kannalta , on pelastussuunnitelma ensisijaisesti taloyhtiötä ja sen asukkaita itseään varten laadittava asiakirja . Tätä korostaa se , että hyvin usein vaarat ja uhkat liittyvät nimenomaan ihmisten omaan toimintaan . Parhaimmillaan pelastussuunnitelma selkeyttää turvallisuuteen liittyviä toimintoja , lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta , ennaltaehkäisee onnettomuuksia sekä auttaa niin viranomaisia kuin asukkaitakin toimimaan oikein ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa .
Vuonna 2015 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä tutkimuksessa ilmeni , että suurin osa kerrostalo asujista ( 66 %) ja rivitaloasujista ( 61 %) eivät olleet perehtyneet taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan . Tutkimustulos on osoitus siitä , että pelastussuunnitelma on edelleen monille vieras ja että erityisesti tiedottamisessa on puutteita . Tutkimustulos suuntaa huomiota siihen , että taloyhtiöissä tulisi entistä enemmän tiedottaa asukkaita pelastussuunnitelman sisällöstä ja pyrkiä kehittämään asukkaiden vuorovaikutusta turvallisuuteen liittyvissä asioissa . Esimerkiksi turvallisuusasioiden pitämistä pysyvänä asiakohtana taloyhtiön kokouksissa voi pitää suositeltavana . n
4 / 2016 kita 47