PELASTUSSUUNNITELMAN LAATIMISVELVOLLI-
SUUS perustuu pelastuslainsäädäntöön. Asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, on valtioneuvoston antaman asetuksen nojalla laadittava pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma toimii taloyhtiöissä työvälineenä ja ohjeistuksena onnettomuuksien ehkäisemisessä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön vaaratilanteilta suojaamisessa sekä pelastustoimenpiteisiin varautumisessa.
Pelastussuunnitelman keskeinen tavoite on saada taloyhtiön asukkaat omatoimisesti arvioimaan ennakolta taloyhtiössä ilmeneviä riskejä sekä toimintatapoja vaaratilanteiden varalta. Omatoimisuudella tarkoitetaan asukkaista ja yhtiöstä itsestään lähtevää riskien arviointia ja niihin varautumista. Pelastussuunnitelmalla pyritään kulloisenkin kohteen tarpeista lähtevään riskien tunnistamiseen ja vahinkojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisyyn.
Taloyhtiössä vastuu pelastussuunnitelman laadinnasta, ylläpidosta ja viestinnästä on lainsäädännön nojalla hallituksella. Taloyhtiöissä valitaan usein turvallisuuspäällikkö tai turvallisuusvastaava, joka toimii hallituksen tukena pelastussuunnitelman laadinnassa, ylläpidossa ja viestinnässä. Nimetyllä turvallisuushenkilöllä ei ole juridista vastuusta taloyhtiön turvallisuudesta, vaikka hänen tehtävänään on avustaa hallitusta turvallisuustyössä.
Pelastussuunnitelman laadinnassa ensimmäinen vaihe on tunnistaa taloyhtiön kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin liittyvät vaarat ja uhkat. Kun vaarat ja uhkat on tunnistettu, voidaan sen jälkeen ymmärtää keinot, joilla vaaratilanteet voidaan välttää ja niiden seurauksia rajata. Vaarojen ja uhkien ennaltaehkäisyyn liittyvän suunnittelun jälkeen pelastussuunnitelmassa määritetään ne toimenpiteet, joilla parhaiten ja mahdollisimman kattavasti vältetään vahinkojen syntymistä ja vähennetään mahdollisesti aiheutuvia vahinkoja. Hyvä ja toimiva pelastussuunnitelma edellyttää ohjeistusta sekä tiedottamista asukkaille. Hyvää pelastussuunnitelmaa tulee myös jatkuvasti seurata ja tarvittaessa sitä tulee päivittää, jotta suunnitelma pysyy jatkuvasti ajantasaisena.
Pelastussuunnitelmassa on tarkoitus käsitellä juuri kyseisen kohteen ja sen asukkaiden tarpeesta lähtöisin olevia turvallisuuteen liittyviä asioita. Näin ollen toisen kohteen pelastussuunnitelman kopiointi sellaisenaan ei ole suositeltavaa. Pelastussuunnitelma tulisi tehdä aina huomioiden suunnittelun kohteen erityispiirteet kuten esimerkiksi kunkin taloyhtiön rakennuksen erityispiirteet.
Tyypillisimmin pelastussuunnitelma sisältää vähintään johtopäätökset vaarojen ja riskien arvioinnista. Lisäksi se sisältää tärkeimmät yhteystiedot onnettomuus- ja häiriötilanteiden varalta( esim. kiinteistöhuolto, isännöitsijä, turvallisuuspäällikkö). Lisäksi pelastussuunnitelma sisältää tyypillisesti niiden ennakollisten toimenpiteiden selostuksen, joihin taloyhtiössä on ryhdytty erilaisten vaara- ja onnettomuustilanteiden varalta( esim. poistumistiemerkinnät, paloturvalaitteet). Pelastussuunnitelmassa on usein myös ohjeet asukkaille erilaisten onnettomuuksien ja häiriötilanteiden varalta( esim. toiminta tulipalon sattuessa).
Pelastussuunnitelma sisältää tyypillisesti verraten tavallisia arkipäiväisiä asioita sen toimiessa viestintävälineenä taloyhtiön asukkaille. Pelastussuunnitelman laadinnassa ei ole kysymys mistään poikkeuksellisen vaativasta asiasta vaikkakin pelastussuunnitelma itsessään voi olla monimuotoinen suunnitelma. Lainsäätäjän lähtökohtana on ollut se, että taloyhtiössä asukkaiden toimesta voidaan hankkia se perustieto ja-taito, jota pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää. Mikäli oma osaaminen ei riitä tai asiasta muusta syystä haluaa enemmän neuvoja aiheesta, niin pelastuslaitokset tarjoavat neuvontaa pelastussuunnitelmien laadintaan. Asiantuntijan palkkaaminen pelastussuunnittelun ohjaajaksi on myös mahdollista, mutta se ei ole välttämätöntä.
Mikäli taloyhtiöltä puuttuu pelastussuunnitelma, niin sen laiminlyönnistä ei koidu välittömiä oikeudellisia seuraamuksia. Pelastusviranomainen voi antaa laiminlyöntitilanteissa uhkasakon tai teettämisuhan nojalla kuitenkin velvoittaa taloyhtiön määräajassa ryhtymään pelastussuunnitelman laadintaan.
Pelastussuunnitelma on aikaisemmin mielletty pakolliseksi viranomaisia varten laadittavaksi asiakirjaksi. Vaikka pelastussuunnitelman laatimisvelvollisuus perustuu lainsäädäntöön ja sillä on tiettyä merkitystä pelastusviranomaisten toiminnan kannalta, on pelastussuunnitelma ensisijaisesti taloyhtiötä ja sen asukkaita itseään varten laadittava asiakirja. Tätä korostaa se, että hyvin usein vaarat ja uhkat liittyvät nimenomaan ihmisten omaan toimintaan. Parhaimmillaan pelastussuunnitelma selkeyttää turvallisuuteen liittyviä toimintoja, lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta, ennaltaehkäisee onnettomuuksia sekä auttaa niin viranomaisia kuin asukkaitakin toimimaan oikein ja tehokkaasti onnettomuustilanteissa.
Vuonna 2015 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemässä tutkimuksessa ilmeni, että suurin osa kerrostalo asujista( 66 %) ja rivitaloasujista( 61 %) eivät olleet perehtyneet taloaan koskevaan pelastussuunnitelmaan. Tutkimustulos on osoitus siitä, että pelastussuunnitelma on edelleen monille vieras ja että erityisesti tiedottamisessa on puutteita. Tutkimustulos suuntaa huomiota siihen, että taloyhtiöissä tulisi entistä enemmän tiedottaa asukkaita pelastussuunnitelman sisällöstä ja pyrkiä kehittämään asukkaiden vuorovaikutusta turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Esimerkiksi turvallisuusasioiden pitämistä pysyvänä asiakohtana taloyhtiön kokouksissa voi pitää suositeltavana. n
4 / 2016 kita 47