”Mikään ilmanvaihtoratkaisu ei ole rakennuksesta irrallinen valmis kokonaisuus, joka voidaan vain istuttaa rakennukseen”, hän korostaa.
”Rakenteet, sähköjärjestelmät, automaatio ja ilmanvaihto
yhdessä toteuttavat rakennukseen turvallisen ja terveellisen
sisäilmaston. Ennen korjaustoimiin ryhtymistä on ymmärrettävä, miten rakennus sillä hetkellä toimii. Jokaista rakennusta
on käsiteltävä yksilönä, ja ilmanvaihtojärjestelmän uusimiseen
liittyvät päätökset on tehtävä tapauskohtaisesti.”
Lassilan mukaan yksi riski piilee erityisesti vanhoihin kerrostaloihin tehtävissä ikkunaremonteissa.
”Energiatehokkuuden nimissä taloihin vaihdetaan usein
vanhoja ikkunoita huomattavasti tiiviimmät ikkunat. Se on
sinänsä hyvä asia, mutta 1950–1980-luvuilla rakennettujen
talojen ilmanvaihto on usein toteutettu koneellisena poistoilmanvaihtona.”
”Ennen ikkunaremonttia koneellisen poiston vaatima korvausilma virtasi ikkunoista sisään. Uudet tiiviit ikkunat estävät
nämä virtaukset.”
”
Saneerattavissa
asuinkerrostaloissa
voi olla entuudestaan
hyvin monenlaisia
ilmanvaihtoratkaisuja.
Kun asuntoihin muodostuu voimakas alipaine, ilmaa voi
virrata sisään hallitsemattomasti rakenteiden läpi.
”Tällaisista virtauksista voi koitua sisäilmaongelmia, sillä
hyvissäkin rakenteissa on lähes poikkeuksetta jotain, joka
aiheuttaa oireita joutuessaan hengitysilmaan. Koneellinen
ilmanvaihto, jossa on pelkkä poisto, vaatii siis kumppanikseen
ulkoseinissä tai ikkunoiden yhteydessä sijaitsevat korvausilmareitit.”
Lassilan mukaan suihkussa käynti, saunominen, ruuanlaitto
sekä pyykinkuivaus synnyttävät suurimmat kosteusrasitukset
asumisessa. Poistoilmakanavat olisi hyvä sijoittaa asunnoissa
teen, ja tarvittaessa tuloilmaa voidaan kylmillä säillä myös esi-
lähelle kosteita tiloja – keittiöön ja kylpyhuoneeseen – jotta
lämmittää.
liiallinen kosteus ei leviä muualle asuntoon.
Parhaita järjestelmiä ei kuitenkaan teknisistä syistä aina
voida asentaa kaikkiin kiinteistöihin. Lisäksi varsinkin suurissa
”Lämmityskaudella Suomessa sisäilma on kuitenkin usein
liiankin kuivaa ihmisen mukavuuden kannalta”, Lassila arvioi.
kerrostaloissa on se riski, että järjestelmät saattavat toimia eri
tavoin eri puolilla taloa. Laadukkaan ja toimivan ilmanvaih-
Antureita asuntoihin
don aikaansaaminen on usein vaativa tehtävä.
Sisäolosuhteiden arvioimiseksi voidaan tehdä tarpeen mukaan
mittauksia sisäilman lämpötiloista, suhteellisesta kosteudesta
Rakennuksen toimintaa on osattava ymmärtää
Sisäilmakysymyksiin perehtynyt tutkija Ari-Pekka Lassila Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:stä muistuttaa, että myös vanhempia rakennuksia pitäisi ajatella kokonaisuuksina ilmanvaihtojärjestelmän uusimista suunniteltaessa.
sekä hiilidioksidipitoisuuksista.
”Myös käyttäjien kommentit ovat arvokasta tietoa”, sanoo
Lassila.
”Jos ilmanvaihtomääriä halutaan ohjata esimerkiksi mittaustulosten perusteella, on huomattava, että anturit vaativat
4/ 2015
kita 27