automaatiolla on liian paljon erilaisten toimintalaitteiden säätöja ajovastuita.”
Suunnitelmien tarkoituksenmukaisuutta on Virkin mielestä
helppo olla kyseenalaistamatta, perin inhimillistäkin on tehdä
niin kuin aina on tehty. Hän heittää palloa myös suunnittelutoimistoille. ”Kilpailutekijät ja kannattavuus tulevat useimmiten sisäisillä menetelmillä, mutta jos tahtoo jatkossakin pysyä pelissä mukana, on uskallettava poistua mukavuusalueelta.”
Rakennuttajat ja hankintaprosesseista vastaavat saavat hekin
kohteliaan huomautuksen: on osattava vaatia.
”Kieltämättä ongelma on, että me tekniikan ihmiset vakuuttelemme ratkaisujen ja järjestelmien toimivuutta toinen toisillemme.
Vastapuoli vain myötäilee palavereissa, eikä käteen jää juuri mitään. Meidän alan ammattilaisten on muistettava, että vaikka
kiinteistön omistaja ei välttämättä ymmärrä tekniikoista mitään,
hänen on oltava mukana tekemässä päätöksiä, joiden tavoitteena on elinkaarikustannusten pienentäminen.”
Ei, Juha Virkki ei sano tätä moittiakseen. Hän on koko sydämellään mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää toimivat keinot energialaskun kurissapitoon. ”Kyse on energiasta ja
sen kokonaistarkastelusta”, hän sanoo.
”Meidän on puhuttava samaa kieltä, sillä tekniikoiden ja järjestelmien takana on aina ihminen.”
Käyttöönottohetki on heiveröinen tapahtuma
Virkki muistuttaa, että perinteisissä jäähdytysratkaisuissa syntyy
monta rajapintaa. Rajapinnoilla hän tarkoittaa sitä tosiasiaa, että tarvitaan monen eri lajin osaajaa kytkemään peruskomponentit, putkisto, tasaussäiliöt, pumput ja venttiilit toisiinsa. Hän huomauttaa, että monista työvaiheista huolimatta kyse loppujen lopuksi on vain pari kolmen tunnin mittaisesta käyttöönottohetkes-
Perustukset paljastavat vanhan ja uuden koko eron. Entinen
vedenjäähdytinlaitteisto on purettu pois ja uusi nostettu sen tilalle.
tä. Käytännössä järjestelmän tulisi toimia lopputarkastuksessa
tehdyillä säädöillä seuraavat 25 vuotta.
Virkin mielestä käyttöönottohetki on heiveröinen tapahtuma.
”Väittäisin, että kymmenen kiinteistön joukossa on kaksi, joissa talotekniikka käytännössä toimii suunnitellusti. Ja kun vanho-
rakennettu vapaajäähdytystekniikka. Sen kanssa on mahdollista
käyttää myös koneellista jäähdytystä, mikä tarkoittaa mahdollisimman pientä energian kulutusta.
”Normaalin toimistorakennuksen jäähdytyskuluissa voidaan
jen suunnitelmien pohjalta saneerataan, voi syntyä kaikkea muu-
säästää noin 30 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi ulos pum-
ta kuin tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Vapaajäähdytysjärjestel-
pattu lämpöenergia voitaisiin tällä ratkaisulla työntää takaisin
missä voidaan kahdeksan kilowatin lämpökuorman jäähdyttämi-
kiinteistön tarpeisiin ja säästää vielä enemmän”, hän sanoo.
seksi operoida pumpuilla ja puhaltimilla, joiden ottoteho on 25
kilowattia.”
Kustannustehokasta ajattelua on, että saneerauksen yhteydessä vanha vedenjäähdytin nostetaan nosturilla pois, ja uusi asennetaan tilalle. ”Kaikki järjestelmän toimilaitteet uusitaan
Modulaarinen vedenjäähdytin säästää kuluja ja
samalla kertaa, mikä tarkoittaa satojen tuhansien säästöä elin-
energiaa
kaarikustannuksissa.”
Juha Virkki esittelee Coolstepin modulaarisen, ulkosovitteisen ve-
Ratkaisun edut nousevat Virkin mukaan esiin myös siinä, et-
denjäähdyttimen. Elementti on kuin pieni yksiö ja yksinkertaisuu-
tä vapaajäähdytys voidaan modulaarisella ratkaisulla aloittaa
dessaan nerokas: jäähdytykseen tarvittava laitteisto on yksien ja
jo kymmenen asteen lämpötilassa.
samojen kuorien sisässä. Energiatehokasta ajotapaa on kehitet-
Järjestelmän takaisinmaksuajat ovat lyhyitä. ”Teollisuuskiin-
ty ja testattu laboratorio-olosuhteissa, nyt turvalliseksi todettu tek-
teistöissä voidaan puhua jopa 12 kuukauden investoinnin ta-
niikka on otettu käyttöön. Taloautomaation näkökulmasta järjes-
kaisinmaksuajoista”, Juha Virkki sanoo ja muistuttaa, että kyse
telmä kuulostaa melkein liian hyvältä: sen tarvitsee vain kertoa
ei ole vain euroista. ”Coolstepin filosofia perustuu myös kauas-
vedenjäähdyttimelle, kuinka kylmää vettä kiinteistö tarvitsee.
kantoiseen ajatteluun luonnon ja rakennetun ympäristön hyvin-
Virkki korostaa, että modulaarisissa järjestelmissä on sisään-
voinnista.”
4 / 2012
kita 27