Kustannusten lisäksi energiantuotantoon ja -kulutukseen
liittyy ympäristövaikutuksia. Säästämällä lämpöenergiaa voidaan vähentää paikallisten lämpövoimalaitosten polttoai-
masosa on sähköllä tuotettua lämpöä, kaksi kolmannesta ”ilmaista” energiaa.
Lämmöntuotannon kokonaiskustannuksiin ja niiden jakau-
netarvetta ja tätä kautta pienentää ympäristökuormitusta ri-
tumiseen vaikuttavat eniten käytettävät polttoaineet ja tuotan-
kin ja typen oksidien osalta. Panostus energiansäästöön on
totapa. Lämmön hinta jaetaan usein kiinteään teho-osuuteen
myös panostusta elinympäristön viihtyvyyteen. Kasvihuone-
ja muuttuvaan energiaosuuteen. Kiinteät ja muuttuvat osuudet
päästöjen rajoittaminen on entistä merkittävämpi tekijä, ja
lämmön hinnassa vaihtelevat suuresti riippuen lämmöntuotan-
siksi uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviä selvityksiä
non polttoainevalinnasta ja tuotantotavasta.
ja investointeja pyritään tukemaan muun muassa yhteiskunnan varoin.
Kaukolämmöstä, kaukojäähdytyksestä ja
maakaasusta on moneksi
Olosuhteet määrittävät parhaan lämmitystavan
Kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmitetys-
Lämmitystarpeisiin käytettävä lämpö voidaan hankkia monel-
sä talossa. Yli 90 prosenttia asuinkerrostaloista, noin puolet ri-
la tavalla. Paikalliset ja tapauskohtaiset olosuhteet määrittele-
vitaloista ja valtaosa maamme julkisista liikerakennuksista on
vät parhaan vaihtoehdon. Ratkaisussa on pohdittava ympä-
kaukolämmitettyjä. Kaukolämpöä pystytään useimmiten tuotta-
ristönäkökohtien lisäksi käyttömukavuutta, investoinnin kustan-
maan paikkakuntakohtaisesti edullisimmilla polttoaineilla.
nuksia ja käyttöenergian hintaa nyt ja tulevaisuudessa.
Pitkään talotekniikkateollisuuden palveluksessa työsken-
Maakaasuverkon alueella kaukolämmön pääpolttoaine on
maakaasu, suurimmissa rannikkokaupungeissa käytetään hiil-
nellyt ja energia-asioihin ja -määräyksiin perehtynyt Jorma
tä ja suurilla turvealueilla pääasiassa turvetta. Pienemmillä
Railio huomauttaa, että lämmitystarpeita ja -tapoja määri-
paikkakunnilla ja sisämaassa kaukolämmön tuotanto perustuu
tettäessä ydinkysymys ei ole, valitaanko ratkaisuksi patte-
usein puuhun, puutähteeseen tai öljyyn.
ri-, lattia- tai ilmalämmitys: koko asia kulminoituu lämmönja-
Kaukojäähdytyksen tuotanto perustuu energiaan, esimerkik-
koon matalalämpöisenä. ”On tärkeää, että lämmönjako to-
si kylmään meriveteen, joka muuten jäisi hyödyntämättä. Kau-
teutetaan siten, että kiinteistö ei ole riippuvainen vain yhdestä
kojäähdytyksellä voidaan korvata kiinteistöjen jäähdytykseen
energiamuodosta.”
perinteisesti käytetty koneellinen jäähdytysjärjestelmä.
Railio muistuttaa, että matalalämpöratkaisut ovat mahdol-
Uudessa, kaupallisessa konseptissa puhutaan kaukoviilen-
lisia sekä patteri-, lattia- että ilmalämmityksessä ja voivat hyö-
nyksestä, jota markkinoidaan ekotehokkaimpana tapana ra-
dyntää eri energiamuotoja ja niiden yhdistelmiä – puhutaan
kennuksen jäähdytykseen. Helsingin kaukojäähdytysverkon
hybridijärjestelmistä – hyvin joustavasti. Myös viilennys onnis-
alueelle rakennettaneen ensimmäiset kohteet tämän kesän ai-
tuu useimmiten samalla ratkaisulla.
kana.
Öljylämmitys perustuu uusiutumattomaan maaöljyyn, jo-
Suomen maakaasuverkko kattaa Kaakkois- ja Etelä-Suo-
ka on fossiilinen polttoaine. Nykyaik Z\