tavasti suunnittelijan työpöydän ääressä ennakoimalla mah-
johtaja Tiirola. ”Meidän puoleltamme voi sanoa, että olemme
dollisesti eteen tulevat ongelmat.
kiinnostuneita tämänkaltaisista projekteista, koska haluamme
Stonel-muurauksen etuihin kuuluu lämpöarvojen huomatta-
olla mukana säilyttämässä aitoa tiiliarkkitehtuuria. Osaami-
va paraneminen, varmasti toimiva tuuletus sekä vedenohjaus:
sessamme korostuu kosteustekninen puoli, mikä on erittäin tär-
”Paksumman lämpöeristyksen ansiosta energiatehokkuus on
keää Katajanokan alueen julkisivuille.
nyt selkeästi parempi verrattuna vanhaan”, Palola kertoo.
Tärkeä avain onnistuneeseen lopputulokseen oli omien
Viimeinen sana
osaavien asentajien käyttö kohteessa. Stonel-muurausta asen-
Leiviskä on tarkastuskierroksensa tehnyt. Työ on kiitettävää
tavat myös muut rakennusurakoitsijat, jolloin Stonel varmistaa
laatua – mutta aivan täyttä kymppiä akateemikko ei ole val-
hyvän laatutason riittävällä asennuskoulutuksella ja laadunval-
mis antamaan. Hänen mukaansa yksi turha virhe työhön on
vonnalla. ”Tähän puoleen liittyen meillä on juuri rekrytoitu vä-
jäänyt: ”Saumojen mitoitus sekä vaaka- että pystysuunnassa ei
keä asennuskonsultointiin ja laadunvalvontaan työmailla.”
ole alkuperäisen mukainen.”
Tämä ilmeni vaakasaumojen osalta talon nurkissa uuden
Hyvän arkkitehtuurin puolesta
ja vanhan tiilipinnan liittymäkohdissa sekä pystysaumojen osu-
Kokoluokista puhuttaessa Katajanokan perusparannus ei ollut
essa ikkuna-aukkojen pielissä ”vähän minne sattuu”. Nämä
kooltaan suuri, mutta kuitenkin merkittävä työ Stonelille. Sto-
kauneusvirheet hieman harmittavat Leiviskää, koska muuten
nel-muurausta on tehty jo satoihin kohteisiin ympäri valtakun-
työ on vallan hienosti tehty.
taa – ja referenssilistalla on niin kerros- ja rivitaloja, konttoreita, teollisuuskohteita kuin omakotitalojakin.
”Tämä Katajanokan kohde on erinomainen malli julkisivujen perusparannuksesta tälle alueelle”, täsmentää toimitus-
Työn tilaaja kuitenkin hymyilee tyytyväisenä: hallituksen
puheenjohtaja pitää lopputulosta – samaten kuin koko projektia – hyvin onnistuneena. ”Tästä tuli oikein hyvä, linjakas kokonaisuus”, Yrjö Judström summaa.
UUSIA RATKAISUJA SKATTALLE
ARKKITEHTI HANNU HAVAS Helsingin kaupungin rakennusvalvonnas-
ta pitää Merikasarminkatu 7:n perusparannusta mielenkiintoisena pilottina. ”Erityisen kiitettävää tässä projektissa on taloyhtiön asenne – ongelmien
vaikeus on tiedostettu ja suunnitteluun on kytketty korkeatasoista arkkitehtonista ja teknistä osaamista.”
Havaksen mielestä hankkeessa oli positiivista myös se, että alkuperäiseltä suunnittelijalta kysyttiin mielipidettä suunnitelmasta. ”Rakennusvalvonnassa on tapana ohjata remontin tekijä ottamaan yhteyttä alkuperäiseen suunnittelijaan mahdollisuuksien mukaan.”
Urakassa käytetty Stonel-muuraus on Havaksen mukaan yksi vaihtoehto muiden joukossa – mutta hän pitää erittäin hyvänä, että uusia ratkaisuja
kokeillaan ennakkoluulottomasti. Erityisesti Katajanokalla niitä tarvitaan kipeästi: ”Suurin osa Katajanokan 1980-luvulla rakennetuista kerrostaloista
on jo pitkään ollut ongelmissa ankarien sääolosuhteiden takia”, Havas toteaa.
”Tiilirakentamisen kulttuuri tuntuu 1980-luvulle tultaessa joutuneen ongelmiin niin suunnittelun, rakentamisen kuin tiilimateriaalin laadun osalta”, hän
päivittelee. Tiiliverhoilu Stonelin malliin voi tuoda helpotusta haastavaan tilanteeseen – mutta Havas muistuttaa, että vielä ei ole johtopäätösten aika.
”Vasta muutaman vuoden kuluttua osataan paremmin sanoa, miten uusi rakenne on ratkaissut Katajanokan rakennusfysikaalisia ongelmia.”
34 kita 4/ 2011