huomattavastikin, kun talon tekninen kunto, ulkonäkö ja viihtyvyys parantuvat kertaheitolla. Tarkkaa hintalappua arvonnousulle on kuitenkin vaikea asettaa.
Itse julkisivuremontille voidaan silti jonkinlaista nyrkkisääntöä soveltaa. Hintahaitari on tietenkin laaja, mutta karkeana keskiarvona voi käyttää noin 100 euroa/m2. Jos julkisivuremontin yhteydessä teetetään muita remontteja samaan aikaan, se tulee vastaavasti edullisemmaksi kuin remonttien tekeminen erikseen. Ja jos energiatehokkuudesta puhutaan, pelkkä julkisivukorjaus ei vielä ihmeitä tee. Eristevillan määrä seinissä tietenkin lisääntyy, mutta lisäpotentiaalia tarjoavat mm.
ikkunat, ovet ja ilmanvaihto lämmön talteenottoineen.
Kaukana pullotalosta
Stina Linnen tutkimuksen mukaan julkisivuremontilla saavutettu säästö oli keskimäärin 8 %, mutta jos samalla parannettiin
ikkunoita, päästiin 11 prosenttiin. Jos mukaan saatiin vielä ilmanvaihtokin, säästö oli keskimäärin 15 %.
Astmaa aiheuttavaa pullotaloa pelkääville voidaan todeta,
että eristeet ja muut materiaalit ovat tänä päivänä niin kehittyneitä, että tuo vaara on varsin pieni. Hyviä kokemuksia kerrostalojen eristämisestä on saatu mm. Saksasta ja Itävallasta.
Vaikka näissä maissa pakkanen ei paukukaan samalla tavalla
kuin täällä, Keski-Euroopassa keskustelu ilmastopolitiikasta ohjaa rakentamisen renessanssia vahvasti, ja esimerkiksi eristepuoleen on panostettu vahvasti.
Julkisivuremonteissa (kuten muissakin remonteissa) on tietysti hyvä suunnittelu ja kohteen kunnon kartoitus avainsijalla.
Esimerkiksi kosteusongelmien yhteydessä voi olla tarpeen tutkia julkisivurakenteiden home- ja mikrobikasvustoa. Ongelmatapauksissa tulee suorittaa kokonaisvaltainen sisäilmaston kuntotutkimus.
28 kita 4/ 2011