KITA 3+4/2021 | Page 70

uutismonttu | palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan
RAKENNUSTEN ENERGIASEMINAARI PUREUTUU ILMASTONMUUTOKSEEN MARRASKUUSSA

uutismonttu | palstalla yhteistyökumppanimme kertovat toiminnastaan

RAKENNUSTEN ENERGIASEMINAARI PUREUTUU ILMASTONMUUTOKSEEN MARRASKUUSSA

TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN KUVA : JYRI LAITINEN
RAKENNUSTEN ENERGIASEMINAARI JÄRJESTETÄÄN seuraavan kerran tiistaina 9.11.2021 Finlandia-talossa . Seminaarin järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomen LVI-liitto SuLVI ry , VVS Föreningen i Finland rf ja Sisäilmayhdistys ry . Seminaarin yhteydessä järjestetään tuttuun tapaan myös näyttely .
Rakennusten energiaseminaari järjestetään nyt jo kuudennen kerran . Seminaari ja näyttely keräävät perinteisesti reilut 500 alan ammattilaista .
Rakennusten energiaseminaarin kokonaan uutta antia edustaa nyt ensimmäistä kertaa järjestettävä Vuoden energiaratkaisu -kilpailu. FINVACin järjestämässä kilpailussa etsitään ratkaisua , jolla voidaan todistettavasti saada aikaan kustannustehokas ratkaisu rakennuksen energiankäyttöön ja hiilijalanjälkeen .
Kilpailun tuomariston puheenjohtaja on professori Risto Kosonen Aalto-yliopistosta . Kosonen odottaa mielenkiinnolla , millaisia innovaatioita kisassa tullaan näkemään .
” Ainakin julkisessa keskustelussa on tapetilla mielenkiintoista trendejä kuten kulutusjousto , energiavarastointi ja energian kierrätys . Katsotaan , tuleeko tältä puolelta jotain ehdotuksia kilpailuun ”, hän pohtii . Etsitty Vuoden energiaratkaisu voi olla sovellettavissa uudis- tai korjausrakentamisessa , ja sen tulee olla pilotointi- tai kaupallistamisvaiheessa .
Paketissa mm . halutaan kiristää energiatehokkuuden tavoitteita rajoittamalla merkittävästi nykyistä energian kulutusta vuoteen 2030 mennessä sekä korottamalla vuosittainen säästötavoite lähes kaksikertaiseksi . Julkisen sektorin rakennukset on jatkossa peruskorjattava lähes nollaenergiatasoon ja peruskorjausten nykyinen määrä on liki kaksinkertaistettava .
Rakennukset avainasemassa Vuoden energiaratkaisu -kilpailu puolustaa paikkaansa , koska rakennusten osuus Suomen primäärienergian kulutuksesta on noin 40 prosenttia – ja esimerkiksi Helsingin kasvihuonepäästöistä 56 prosenttia aiheutuu lämmityksestä .
” Näiden lukujen valossa on selvää , että rakennusten energian käytön tehostamistoimet ovat todella tärkeitä ”, toteaa Kosonen .
Kilpailuehdotuksia otetaan nyt vastaan ja kilpailun voittaja julistetaan itse seminaarissa .
EU : n uudet ilmastorätingit syynissä Seminaarin teemat nivoutuvat ilmastonmuutokseen lukuisilla tavoilla . Ilmastomuutoksen vaikutukset ja rakennusten rooli ilmastokriisin ratkaisemisessa puhuttavat erityisesti ja Kosonen nostaa esille EU : n tuoreen Fit for 55 -säädösehdotuspaketin, johon tullaan perehtymään seminaarissa .
Tämän Euroopan komission heinäkuussa julkaiseman laajan säädösehdotuspaketin tavoitteena on vähentää EU : n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta . Fit for 55 tarjoaa keinot , joilla EU : n nykyinen 40 prosentin vähennystavoite kiristetään komission syyskuussa 2020 ehdottamalle tasolle .
Säiden armoilla Kosonen itse käyttää seminaarissa puheenvuoron aiheesta ’ Rakennusten suunnittelu ilmaston muuttuessa ’. Hän käyttää tämän kesän ennätyksellistä helleputkea esimerkkinä siitä , että sään ääriolosuhteet ovat lisääntymään päin . Kun suomalaiset jonottivat viilennystä tuovia ilmalämpöpumppuja kuin konsanaan ilmaisia ämpäreitä , voitiin todeta jonkin muuttuneen myös kansalaisten kestokyvyssä .
” Yleensä meidän tarpeemme rakennusten suorituskyvyn suhteen liittyvät paljolti lämmitykseen . Nyt on selvää , että uusien asuntojen kohdalla pitää miettiä myös kestäviä viilennysratkaisuja .” Kososen mukaan passiivisen suojauksen , kuten aurinkosuojien , lisäksi tarvitaan koneellista jäähdytystä , usein juuri ilmalämpöpumppujen muodossa .
Edessä kostea vuosikymmen ? Kenties pahempi ilmastonmuutoksen mukanaan tuova vitsaus on rakennusten lisääntynyt kosteusrasitus . Kun rankkasateet yleistyvät , talot joutuvat koetukselle – kestääkö kenties vuosikymmeniä vanha runko ja rakenne , jotka tehtiin lempeämpiä säitä varten ?
” Eri kiinteistöjen kosteusrasitus on asia , johon pitää kiinnittää enemmän huomiota ”, Kosonen toteaa . n
70 kita 3 – 4 / 2021