KOLUMNI
Mika Hokkanen Toimitusjohtaja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
KOHTI KORJAUSRAKENTAMISEN KASVUA – LVI-ALAN TEKIJÄT VALMIINA
Pitkälle tulevaisuuteen ulottuva korjausrakentamisen strategia ja sen nopean täytäntöönpanon tarvetta tukevat rakennusalan toimijoiden kannanotot eivät ole kaikuneet kuuroille korville . Korjausrakentamisessa nähtiin positiivista kasvua jo ennen pandemian iskemistä . Pitkittyneiden koronarajoitusten seurauksena suuri osa muun muassa taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on kuitenkin edelleen aloittamatta .
ASUNTOJA KORJATTIIN Suomessa 6,4 miljardilla eurolla vuonna 2020 . Korjauksiin käytetty rahamäärä kasvoi 6,2 prosenttia edellisvuodesta . Kasvu kohdistuu erityisesti rivi- , omakoti- ja paritalojen korjauksiin . Potista kului 2,4 miljardia euroa kerrostalojen korjauksiin . Taloyhtiöiden korjausosuudessa näkyy poikkeusolojen vaikutus . Päätösten tekeminen suunnittelun ja hankkeiden aloituksista jäi lepäämään , kun epävarmuus kalvoi taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita . Epävarmuuden tilanne yhteiskunnassamme ei epidemian osalta ole vielä ohi , mutta korjaamisen osalta emme voi enää odottaa .
Korjausrakentamisen kasvupotentiaalista huolimatta on huolestuttavaa , että kiihtyvälläkään tahdilla ei tulla pysymään aikataulussa , jolla turvattaisiin valtiovallan asettamat kestävän kehityksen ja energiatehokuuden tavoitteet ja vaatimukset . Korjausrakentamisen määrän tulisi lähitulevaisuudessa vähintään tuplaantua . Pandemia on toiminut väliaikaisena jarruna , mutta enää välttämättömiä korjaustoimenpiteitä ei voida siirtää tulevaisuuteen . Taloyhtiöillä on hyvin tiedossa , että korjaaminen pystytään toteuttamaan täysin terveysturvallisesti . Nyt on vaan aika pistää toimeksi .
Tukia ja kannustimiakin löytyy . ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020 – 2022 . Hakemuksia on vielä mahdollista tehdä ja määrärahan loppuessa hakemukset jäävät odottamaan mahdollista lisämäärärahaa tai seuraavan vuoden määrärahaa . Olennaista on , että taloyhtiöiden päätöksentekijät ovat kattavasti tietoisia tästä mahdollisuudesta ja myös laajamittaisesti sitä pyrkivät hyödyntämään .
Valtiovarainministeriön syksyn budjettiehdotus jätti korjausrakentamista koskevan kotitalousvähennyksen ennalleen . Harmillinen linjaus , sillä juuri asuinkiinteistöjen huolto- ja korjaustöitä olisi tärkeä tukea . Korotus kannustaisi kiinteistön omistajia teettämään ammattilaisilla tarpeellisia talon viemäröintiin , lämmitykseen , ilmanvaihtoon ja rakenteisiin liittyviä huoltotöitä ja korjauksia . Tämä valtiovallan luoma kannustin on olennainen työllisyyden edistämiskeino , sillä juuri paikalliset , pienet yritykset tekevät kotitalouksille huoltoja ja korjauksia .
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotuksen tukema korjausmarkkinan kasvu kannustaisi perustamaan uusia yrityksiä , mikä puolestaan kasvattaisi verokertymää . Remonttipalvelujenkin tarjonta lisääntyisi ja helpottaisi oikean ammattilaisen löytymistä .
Asukkaan kannustin huolehtia omaisuudestaan ei pitäisi olla kiinni asumismuodosta . Nykytilanne hidastaa taloyhtiön korjaustoimia ja asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden . Todellinen täsmäase rakennetusta ympäristöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen ja ilmastotavoitteiden toteutumiseen on kotitalousvähennyksen korottaminen ja ulottaminen myös taloyhtiöiden tilaamiin korjauksiin . Laitetaan korjaushankkeet käyntiin – tekijät ovat valmiina . n
44 kita 3 – 4 / 2021