KIIKARISSA ENERGIAREMPPA ?
Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista . Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä , että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa – kun taas viime vuonna vastaava luku oli 38 prosenttia .
Epäilemättä lähes kaikkien tulevien remonttien yhteydessä ainakin selvitetään myös energiatehokkuuden parantamista . Putkiremonttibarometri antaa osviittaa siitä , että korjausrakentamisessa voimakkaasti kasvava ala on nimenomaan energiatehokkuuden parantaminen .
Vaikka taloyhtiöissä onkin tällä hetkellä suurta kiinnostusta parantaa energiatehokkuutta , käytännön toteutuksessa on kuitenkin isoja haasteita . Energiaremontteja jarruttavat mm . epätietoisuus remonttien toteutustavoista ja kustannuksista . Energiaremontteihin liittyvää tietoa on kyllä tarjolla , mutta se on hajallaan ja sitä on hankalaa vertailla .
Taloyhtiöissä ei aina myöskään uskota tarpeeksi kaikkiin energiatehokkuuden hyötyihin ja taloudelliseen kannattavuuteen . Yleisesti pohdinnassa on ainakin kysymys siitä , että voidaanko energiaremontista saaduilla säästöillä todella rahoittaa koko remontti ? – Asukkaiden keskuudessa voi esiintyä monenlaista ajatusta ja ” satavarmaa ” tietoa .
Energiaremontti tehdään usein ison peruskorjauksen yhteydessä , joita parhaillaan tehdään eniten 1960-luvun lopulla valmistuneisiin taloyhtiöihin . Isännöintiliitto toivoo valtiolta lisää toimenpiteitä , jotta välttämättömät remontit eivät jää rahan takia toteuttamatta .
Toivelistan kärkisijoilla ovat kotitalousvähennyksen ulottaminen taloyhtiöiden remontteihin sekä valtion takauslainajärjestelmän uudistaminen energiatehokkuutta parantavalla kannustimella .
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt vuoden 2020 alusta lähtien avustusta asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin . Tavoitteena on pienentää asumisen ilmastopäästöjä .
Energia-avustusta voidaan myöntää monenlaisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin ja toimiin , esimerkiksi lämmitystaparemontteihin , lämmöntalteenottojärjestelmiin , kiinteistöautomaatioon , julkisivujen ja yläpohjan lämmöneristykseen , ylilämpenemistä estävään aurinkosuojaukseen , vettä säästäviin toimenpiteisiin sekä järjestelmien säätöön . Päätökset tehtävistä toimista tekee rakennuksen omistaja ja päätökset avustettavaksi hyväksyttävistä kustannuksista ARA .
Avustuksen saamisen ehtona on , että korjaushanke parantaa koko rakennuksen energiatehokkuutta vähintään asetuksessa mainitun määrän , mikä on rakennusluokasta riippuen 20 % tai 30 % enemmän kuin korjaamista koskevat säädökset yleensä edellyttäisivät . Monesti tarvitaan useita toimenpiteitä , jotta rakennuksen energiatehokkuus paranee riittävästi .
Ensimmäisen vuoden aikana asuinrakennusten energia-avustusta myönnettiin yhteensä 35 miljoonan euron edestä . Yhteensä hakemuksia tuli tuona aikana reilut 2 100 kappaletta ja valtaosa ( 31 miljoonaa euroa ) avustuksesta myönnettiin asuntoyhtiöille ja ARA-yhteisöille . Sekä tälle vuodelle että seuraavalle on ” korvamerkitty ” 40 miljoonaa euroa avustuksia varten .
Energia-avustus on siis vetänyt komeasti ja vanhoja rakennuksia on korjattu jopa lähes nollaenergiatasoon . Avustus on vauhdittanut erityisesti öljylämmityksestä luopumista : se sisältyy puoleen kaikista viime vuoden avustuspäätöksistä , lähes 60 prosenttiin yksityishenkilöiden ja 27 prosenttiin taloyhtiöiden hankkeista . Määrällisesti noin 350 pientalossa on vaihdettu pois öljylämmityksestä . Taloyhtiöiden vastaava luku on 70 , mikä tarkoittaa reilua 1 000 asuntoa .
Taloyhtiöiden avustetuista remonteista yli puolet sisältää lämpöpumppu- ja lämmöntalteenottojärjestelmien tai aurinkoenergialaitteistojen asennuksen . Taloyhtiöt ovat innostuneet myös ikkunakorjauksiin ; niitä on mukana yli 25 prosentissa avustetuista hankkeista .
Noin 10 prosenttia hakemuksista on jouduttu hylkäämään . Yleisin syy kielteiselle päätökselle on , että hakemuksesta on puuttunut liitteitä kuten energiatehokkuuslaskelmat tai kustannusarvio .
PETRI CHARPENTIER
4 kita 3 – 4 / 2021
3 – 4 / 2021
JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh . 020 162 2200 info @ publico . com www . publico . com
PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier
TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert . jaakkola @ publico . com puh . 040 180 9536
TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen
GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä
ILMOITUSMYYNTI Ulla Höckerstedt ulla . hockerstedt @ publico . com puh . 0400 893 739
Petri Kokkonen petri . kokkonen @ publico . com puh . 020 162 2202
Mirkka Lindroos mirkka . lindroos @ publico . com puh . 020 162 2240
TILAAJAPALVELU puh . 03 424 6 5309 tilaajapalvelu @ jaicom . com
TOIMITTAJAT Sami J . Anteroinen Ari Mononen Merja Maukonen Esa Pesonen Jari Peltoranta
KANNEN KUVA Korjauspartnerit Oy
PAINO Printall AS
www . kita . fi
ISSN 2341-8354 ( painettu ) ISSN 2341-8362 ( verkkojulkaisu )
@ KITAmediaFI ( Twitter ) KITAlehti ( Facebook ) KITA – kiinteistö & talotekniikka ( LinkedIn )
kita @ publico . com