NÄKÖKULMA
Toni Saukkonen myyntipäällikkö talotekniikka ja laitevalmistus Paroc Oy Ab
TEKNINEN ERISTÄMINEN JA ENERGIATEHOKKUUS – ILMASTONMUUTOKSEN TORJUMISEN UNOHDETUT SANKARIT ?
Erilaiset kansainväliset ja kansalliset tavoitteet vähähiilisen tai ilmastoneutraalin yhteiskunnan saavuttamiseksi vaikuttavat nyt kaikkeen yritystoimintaan . Eri toimialat laativat omia vähähiilisyyteen tähtääviä tiekarttojaan , jotka perustuvat ensisijaisesti digitalisaatioon ja sähköistykseen , materiaalitehokkuuteen sekä kiertotalouteen .
VALITETTAVASTI ENERGIATEHOKKUUS tahtoo jäädä tässä hieman ehkä modernimmaksi miellettyjen keinojen ” jalkoihin ”. Tämä on harmillista , sillä energiatehokkuuden parantaminen esimerkiksi teknisen eristämisen avulla on paitsi vaikuttava myös kustannustehokas keino edistää vähähiilisyyttä . Lisäksi tekninen eristäminen pienentää päästöjä rakennusten ja teollisten prosessien koko elinkaaren ajan .
Onkin huolestuttavaa , että jalansijaa on saamassa ajatusmaailma , jossa tekninen eristäminen nähdään vain kunnossapidon kustannuseränä , eikä investointina energiatehokkuuteen . Teollisuudessa nipistetään eristämisestä ja tingitään sen laadusta kustannuksia jahdattaessa ja rakennuksia suunniteltaessa talotekniikalle varataan niin vähän tilaa , ettei riittävä eristäminen ole mahdollista . Tässä saattaa pian ” lapsi mennä pesuveden mukana ”. Se , mikä lyhytnäköisillä kustannussäästöillä voitetaan , hävitään energiatehokkuudessa , kunnossapitokustannuksissa ja tekniikan elinkaaren pituudessa – ilmastovaikutuksista puhumattakaan .
Laadukkaalla eristämisellä kohti hiilineutraaliutta On yleisesti tunnistettu , että energiavirtojen hallinta on yksi merkittävimmistä teollisten prosessien tehokkuuteen ja suorituskykyyn vaikuttavista tekijöistä . Laadukas eristäminen on tehokas keino parantaa prosessien energiatehokkuutta ja investointi , jonka takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt . Kustannussäästöä ja ilmastohyötyjä alkaa syntyä heti eristämisen jälkeen , ja mikä erityisen tärkeää , näin tapahtuu käytetystä energia muodosta huolimatta . Toki eristämisellä tavoitellaan muitakin hyötyjä , kuten paloturvallisuutta . Itse näkisin , että eristevaatimuksissa olisi teollisuudessa jopa kiristämisen varaa . Eristämisratkaisuihin liittyvän päätöksenteon olisi lisäksi hyvä olla tahoilla , jotka pystyvät arvioimaan investointia suhteessa sen kokonaishyötyihin , kuten energiatehokkuuden parantumiseen , elinkaari- ja kunnossapitokustannusten pienenemiseen ja ilmastovaikutusten vähentymiseen .
Talotekniikassa eristämisellä haetaan pitkälti samoja hyötyjä kuin teollisuudessa eli laitteiden toiminnan luotettavuutta , energiatehokkuutta ja paloturvallisuutta . Lisäksi tavoitellaan rakennusten viihtyisää ja terveellistä sisäilmaa . Kustannuspaineet ovat ikävä kyllä saaneet aikaan tilanteen , jossa lisääntyvästä ja kehittyvästä talotekniikasta huolimatta neliöt eivät lisäänny , eikä riittävälle tekniselle eristämiselle näin ollen jää kunnolla tilaa . Tällöin osa hyödyistä jää saavuttamatta mietittiinpä sitten paremman energiatehokkuuden aikaansaamia kustannussäästöjä tai ilmastohyötyjä .
Tuotteita ja taitoa eristämiseen on – vaan onko tahtoa ? Laadukkaat ja vähähiiliset tekniset eristeet , kuten kivivillatuotteet , ovat olemassa ja samoin taito käyttää niitä , mutta mistä löytyisi riittävä näkemys ja tahto niiden optimaaliseen hyödyntämiseen ? Teollisen ja muun rakentamisen arvoketjun toimijoiden kustannuskärjellä tehtävä osaoptimointi ei palvele hiilineutraaliutta . Löytyisikö ainakin osa ratkaisua arvoketjun entistä tiiviimmästä yhteistyöstä , jossa yhteiseksi tavoitteeksi asetettaisiin mahdollisimman vähähiiliset kokonaisratkaisut rakennuksen tai teollisuusprosessin koko elinkaarta ajatellen ? n
56 kita 3 – 4 / 2021