Toisaalta yhtiöjärjestys on yhtiön sisäinen laki, ja sen informatiivisuus
osakkaille on tärkeää. Toinen – ja ehkä suositeltavampi – tapa on kirjoittaa
laajempi yhtiöjärjestys, jossa edellä mainitun lisäksi siteerataan pätevän yhtiökokouksen ja hallinnon järjestämistä koskevia asunto-osakeyhtiölain pakottavia säännöksiä. Tämä vaihtoehto soveltuu ensinnäkin hyvin sellaisille pienemmille yhtiöille, joissa voidaan olettaa, että sivutoimisella isännöitsijällä ja hallituksella ei ole aina tietämystä pätevän yhtiökokouksen järjestämistä koskevista lain vaatimuksista. Toisaalta se sopii myös kaikille yhtiöille, koska useimmiten osakkaiden ensisijaisena tietolähteenä yhtiön pelisäännöistä on yhtiöjärjestys.
Laissa on pakottavia säännöksiä
Uudessa laissa on pakottavia säännöksiä, joita sovelletaan myös yhtiöön, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätään toisin tietyistä asioista. Uusia säännöksiä on
mm. yhtiökokouksen pitämisen ja osakkeiden siirtoa rajoittavien yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeiden osalta.
Yhtiöjärjestyksestä riippumatta varsinainen yhtiökokous voidaan aina pitää 6 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Sallittua on edelleenkin
määrätä yhtiöjärjestyksessä kahdesta yhtiökokouksesta (ns. kevät- ja syyskokoukset), joista jälkimmäisen pitoajankohdan voi määritellä vapaasti. Tilinpäätös voidaan aina laatia 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä ja
Tosi
ammattilaisen
ei tarvitse
tärkeillä.
tilintarkastuskertomus voidaan vaatia aikaisintaan 2 viikkoa ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouskutsun toimittamisaika pitenee aiemmasta
Kutsu tulee toimittaa viimeistään kaksi viikkoa ja aikaisintaan kaksi kuukautta ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan ainoastaan pidentää lyhyempää määräaikaa ja lyhentää pidempää määräaikaa. Yhtiökokouskutsu
on jatkossa toimitettava aina kirjallisesti. Kirjalliseen toimittamistapaan rinnastetaan kutsun toimittaminen sitä varten ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa pitää käsitellä kaksi uutta asiaa. Siellä on
esitettävä erillinen kirjallinen selvitys tulevasta korjaustarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi hallituksen tulee antaa kirjallinen selvitys yhtiössä suoritetuista huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä ja niiden tekoajankohdat.
Uusi laki ei vaikuta lunastusoikeutta ja lunastushintaa koskeviin yhtiöjärjestykseen otettuihin määräyksiin. Uudessa asunto-osakeyhtiölaissa on kuitenkin lunastusmenettelyä koskevia pakottavia sääntöjä joita sovelletaan mahdollisten poikkeavien yhtiöjärjestysmääräysten sijasta. Lunastusmenettelyn enimmäismääräajat lyhenevät: hallituksen ilmoitettava lunastustilanteesta lunastukseen oikeutetuille 2 viikossa, lunastusvaatimus 1 kuukaudessa ja lunastushinta
maksettava hallitukselle 1 kuukauden ja 2 viikon kuluessa siitä, kun osakkaiden siirrosta ilmoitettiin hallitukselle. Lisäksi laissa on olettamasääntöjä, joita
sovelletaan, jos kyseisestä asiasta ei toisin määrätä yhtiöjärjestyksessä.
Yhtiöjärjestyksissä on syytä kiinnittää lisäksi huomiota tilintarkastuksen ja
Fabianinkatu 29 B
00100 Helsinki
Puh. 010 684 1300
www.juridia.com
toiminnantarkastuksen määrittelemiseen yhtiö kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. ■
3–4 / 2010
kita 51