”Hyvällä suunnittelulla ja laadukkailla materiaaleilla saadaan aikaan ympäristöä, joka on kaikkien mielestä toimiva ja viihtyisä”,
arkkitehti Sari Ruotsalainen korostaa.
Vuoden 2000 alussa Suomessa voimaan tullut
maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että ainakin
uusien asuinkerrostalojen tulee olla esteettömiä ja
siten soveltua myös liikuntarajoitteisille.
Nykyään uusia lähiöitä taloineen ja
katuympäristöineen rakennetaan alun pitäen
mahdollisimman esteettömiksi ja viihtyisiksi, mutta
olemassa oleviakin kaupunkien lähiöalueita pyritään
kehittämään entistä toimivammiksi.
LÄHIÖITÄ PARANNETAAN Useissa kaupungeissa on pe-
rustettu työryhmiä ja projekteja esteettömyyden ja toimivuuden edistämiseksi. Esimerkiksi Helsingin koillisten ja itäisten
asuinalueiden eri lähiöprojektihankkeissa keskeisiin tavoitteisiin on kuulunut esikaupunkiasumisen viihtyisyyden, esteettömyyden ja turvallisuuden parantaminen.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Sari Ruotsalainen on parhaillaan mukana muun muassa 1970-luvulla rakennetun Oulunkylän Käskynhaltijantien pohjoispuolen
alueen kehittämishankkeessa. Alue tunnetaan myös Patolana.
”Täydennysrakentamisella voidaan parantaa ympäristön
toimivuutta ja viihtyisyyttä”, Ruotsalainen pohtii.
”Patolassa on entuudestaan paljon kerrostaloja. Kun sinne
rakennetaan rivitaloja ja hissillisiä kerrostaloja voidaan tar-
LAISSA MAINITTU esteettömyys ei koske pelkästään raken-
jota asukkaille toisenlaisia asumismahdollisuuksia ja samalla
nuksia. Ympäristön toimivuus ja esteettömyystekijät pyritään
parantaa ympäristöä. Alueelle voidaan luoda omia pihoja.”
ottamaan aiempaa tarkemmin huomioon myös silloin, kun ra-
Myös kulkureittejä voidaan tehdä toimivammiksi. Rakenta-
kennuksia sijoitetaan maastoon ja suunnitellaan alueen muu-
misella pyritään Ruotsalaisen mukaan lisäämään sosiaalista
ta ympäristöä.
valvontaa ja siten turvallisuutta.
3–4 / 2010
kita 21