Täydennysrakentamisen avulla useiden esikaupunkialueiden pienasuntovaltaisuutta voidaan tasapainottaa joko uudella rakenteella tai rakennusten laajentamisella. Rakennuksia voidaan laajentaa isommilla asunnoilla muun muassa korottamalla rakennusta tai yhdistämällä pienempiä asuntoja toisiinsa.
Yhtenä vaihtoehtona on myös pientalojen rakentaminen
esimerkiksi kerrostalovaltaisen, väljän kokonaisrakenteen sekaan. Tämän tyyppisen toteutustavan kehittäminen esikaupunkialueille toisi monipuolisuutta täydennysrakentamisen tuottamiin ratkaisuihin ja olisi myös asuntopoliittisesti perusteltua.
TIETOA TARVITAAN Lähiöprojektin projektisuunnitelmassa
2008–2011 todetaan, että korjausrakentaminen on ajankohtaista tällä hetkellä 1960–1970-luvun kerrostaloalueilla, mutta
pian myös 1980-luvun alueilla. Ongelmia mittavissa linjastoja julkisivuremonteissa voi tulla rahoituksen osalta, mutta usein
nyskaavoitusprojektin, joka luo työmaata projektimme loppu-
myös tietämystä puuttuu uusien tekniikoiden ja informaation
osalle.”
viidakossa, suunnitelmassa todetaan.
Lähiöprojekti tukee korjausrakentamista teettämällä selvityksiä mm. korjausvajeesta ja kustannuksista yhteistyössä ta-
Ketterä on Tekes-rahoitteinen hanke, jonka yksi lähtökohta
on monistettavuus muissa Suomen lähiöissä. Kemppaisen mukaan monistettavuusnäkökulma on koko ajan mukana:
lous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosaston, rakennusviras-
”Emme tee vain Siltamäkeen asioita, vaan luomme samal-
ton, kiinteistöviraston, rakennusvalvontaviraston ja muiden toi-
la toimintamallia ja työkaluja jatkoa varten. Ketterä-hankkees-
mijoiden kanssa. Lähiöarkkitehdit antavat korjausneuvontaa
sa painotumme aikaan ennen korjauksen aloittamista, tarkoi-
taloyhtiöille ja laativat selvityksiä ja korjaustapaohjeita tar-
tus on saada taloyhtiöiden asukkaat motivoituneiksi korjaami-
peen mukaan. Esimerkiksi Siltamäessä kehitetään asunto-osa-
sesta, ei pelkästään oman talon, vaan koko asuinalueen kor-
keyhtiöille sopivaa korjausmallia Ketterä-projektin puitteissa.
jaamisesta.”
Projektin tavoite on parantaa asunto-osakeyhtiöiden hallitusten
Tästä syystä viestinnällä, rahoituksella ja suunnittelulla on
jäsenten ja puheenjohtajien tietoisuutta erilaisten korjausten si-
suuri painoarvo hankkeessa – itse korjaustekniikoihin Ketterä-
sällöistä sekä niiden kustannuksista ja saavutettavista hyödyis-
projekti ei juurikaan puutu.
tä. Tähtäimessä on myös, että asunto-osakeyhtiöt parantavat
Siltamäen jälkeen projekti loikkaa ketterästi seuraavaan lä-
välttämättömien peruskorjausten yhteydessä myös kiinteistöjen
hiöön: Keski-Vuosaaren, Yliskylän ja Malminkartanon korjaus-
energiatehokkuutta.
tapaohjeet tullaan laatimaan lähiöprojektin kuluvalla toimikau-
Projektissa esitellään ja käydään läpi Siltamäen kohde-
della. ■
alueelle soveltuvia yleisimpiä peruskorjausvaihtoehtoja, joita 1960- ja 1970-lukujen asuinkerrostaloihin tehdään. Näille
LÄHIÖIDEN TÄYDENNYSRAKENTAMISTEEMOJA:
vaihtoehdoille tehdään myös elinkaaritaloudellinen kustannus-
Asemanseudut
vertailu ja selvitetään, mitä rahoitus- ja avustusmahdollisuuk-
Palvelujen tiivistäminen
sia (sekä yhtiö- että asukaskohtaisia) eri korjausvaihtoehtoihin
Keskukset urbaaneiksi
on olemassa.
Pysäköinti
Maantienlaidat
UUTTA TOIMINTAMALLIA TEKEMÄSSÄ Jani Kemppainen
Hajurakopuistot
Rakennusteollisuus RT:stä toimii projektissa koordinaattorin ja
Rakenteen jatkaminen
yhteyshenkilön roolissa. Kemppainen kertoo, että projekti al-
Rakennuksien laajentaminen
koi viime syksynä ja päättyy ensi vuoden lopussa, joten pro-
+ muita, kuten asuntolaivat ja Y-tontit
jekti on kohta ajallisesti puolessa välissä.
”Tuloksellisesti ei vielä olla ihan puolessa välissä, mutta
pikku hiljaa edetään. Helsingin kaupunki on aktiivisesti muka-
Lähde: Esikaupunkien renessanssi (Helsingin kaupunkisuunnit-
na ja he teettävät nyt loppuvuoden aikana Siltamäen täyden-
teluvirasto 2006)
16 kita 3–4 / 2010