KITA 3+4/2010 | Page 13

JULKISIVUKORJAAMISESTA UUDELLA MENETELMÄLLÄ MERKITTÄVIÄ KÄYTTÖKOKEMUKSIA NYKYPÄIVÄN KORJAUSRAKENTAMISESSA on ener- LÄMPÖTALOUS SEINÄRAKENTEITA tutkittiin lämpökame- giataloudellisiin syihin vedoten alettu suosia ulkoseinien lisä- roiden avulla tammikuussa 2010. Vertailtavat seinärakenteet lämmöneristämistä. Pelkkä lisälämmöneristäminen ei kuiten- ovat samat samoin kuin rakenteiden ulkoiset ja sisäpuoliset olo- kaan poista rakenteissa olevia mikrobikasvustoja, tai niiden suhteet. Ulkolämpötila tutkimushetkellä oli –22 °C:tta. Kysees- aiheuttamaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Kun alkuperäiset sä on 1980-luvulla rakennettu rakennus. (seinärakenne tiili/ lämmöneristeet ovat kostuneet, voi lisälämmöneristäminen jo- villa/tiili) pa huonontaa rakenteessa olevia olosuhteita siten, että mikro- Huomattavaa on, että korjatun ja korjaamattoman seinä- bikasvustojen määrät lisääntyvät rakenteissa ja rakennuksessa rakenteen ulkopinnan lämpötilaero on 10 °C:tta. Korjaamatto- koetut terveyshaitat pahenevat merkittävästi. massa seinärakenteessa oleva kostean eristeen eristyskyky on Ulkoseinärakenteissa lämmöneristeinä on lähes poikkeuksetta mineraalivillaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että ra- heikko. Saaduilla tiedoilla laskettiin erojen taloudellista merkitys- kennuksen vaippa on tiivis. Esiselvityksissä on selvitettävä tä. Korjaamattomassa rakenteessa lämpöhäviö rakenteen lä- epätiiveyskohdat ja korjausten yhteydessä ne tulee korjata, pi on 758,3 kwh/m2/vuosi ja korjatussa rakenteessa 253,9 jolloin lämmöneristeellä on edellytykset toimia odotetulla ta- kwh/m2/vuosi. Tästä erotukseksi saadaan 504 kwh/m2/vuosi. valla. Ar vioidaan, että kaukolämmön hinta on 45€/Mwh ja seinäpinnaksi esim. 1000m2. Lämmityksen säästönä tämä tarkoittaa Uusi kustannustehokas korjausmenetelmä 22,68 €/m2 ja koko seinän osalla 22680 €/vuosi. Lasken- Näihin yllä oleviin kysymyksiin olemme voineet vastata uudel- nallisesti vaipan eristävyys parani 33 %, mikä on merkittävä ta- la ulkoseinärakenteen korjausmenetelmällä. Menete