MÄRKÄTILOJEN SANEERAUS- ja korjaushankkeet ovat yleisiä niin taloyhtiöissä kuin muissakin kiinteistöissä . Varsinkin rikkinäiset ja huonosti toimivat laitteet ja kalusteet onkin syytä vaihtaa toimivampiin . Samalla kiinteistö pysyy paremmassa kunnossa ja välttyy turhilta vesivahingoilta , kun tippuvat hanat tai helposti tukkeutuvat viemärit otetaan korjauskohteiksi .
Ehkäpä tilaan halutaan myös asentaa uusien EU-säädösten mukaisia huoneistokohtaisia vesimittareita . Toisaalta märkätilojen puutteellinen ilmanvaihtokin saattaa kaivata säätöä tai jopa uusimista .
Monesti märkätiloihin on muodostunut myös homekasvustoa , joka ilmaan levitessään voi aiheuttaa vaikkapa allergiaja keuhkosairauksia . Uusista nanopinnoitteistakin saattaa irrota haitallisia pienhiukkasia .
Rakentamisessa ja korjaamisessa tulee noudattaa hyvää rakennustapaa . Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen tulee olla korjattavissa ja muunneltavissa siten , että käyttäjien turvallisuus ei vaarannu ja että rakennus ei aiheuta ympäristöhaittaa . Rakennusten tulee lähtökohtaisesti olla turvallisia ja terveellisiä .
Tietoa ja oikeaa osaamista Remonteista voi toisaalta aiheutua pahojakin lisäongelmia , jos korjaustöihin ryhdytään puutteellisella ammattitaidolla tai ilman tarvittavia tietoja ja selvityksiä korjattavasta tilasta sekä siinä käytetyistä materiaaleista .
Pulmia taloyhtiössä aiheutuu usein jo siinä tapauksessa , että asukas alkaa tehdä märkätilakorjauksia ilmoittamatta siitä yhtiölle . Varsinkin kylpyhuonetiloissa monet rakenteelliset korjaukset kuuluvat alun perinkin taloyhtiön vastuulle , ja niitä kenties on taloyhtiön hallitus jo suunnitellut lähiaikoina tehtäväksi kaikissa huoneistoissa .
Tällaisessa tilanteessa asukas saattaa tehdä korjauksia jopa turhaan . Päällekkäisistä töistä aiheutuu turhan päiten vaivaa ja tarpeettomia lisäkustannuksia .
Useimmiten keittiöiden remontit kuitenkin kuuluvat osakkaan kunnossapitovastuisiin .
”
Märkätilojen puutteellinen ilmanvaihtokin saattaa kaivata säätöä tai jopa uusimista .
Haitta-aineet kartoitetaan Toinen ja vielä pahempi ongelmatilanne syntyy , jos vanhaa kiinteistöä korjataan ilman haitta-ainekartoitusta . Määritelmällisesti haitta-aineet ovat terveydelle vaarallisia aineita , joita on käytetty tiloissa rakennusaineena tai joita on joutunut tai muodostunut rakenteisiin rakennuksen käytön aikana . Tällaisten aineiden purkaminen tai muu käsittely helposti levittää hengitysilmaan enemmän tai vähemmän hengenvaarallisia pienhiukkasia .
Mikäli esimerkiksi asbestikuituja leviää kerrostalossa , sekä remontoitavan kohteen asukkaat että myös naapurit joutuvat muuttamaan evakkoon , kunnes tilat saadaan puhdistettua . Asbesti on ehdottomasti vaarallinen haitta-aine , sillä sen tiedetään aiheuttavan syöpää .
Vaarallisia materiaaleja Voimassa olevassa lainsäädännössä on määräyksiä ja ohjeita niin haitallisten aineiden määrittelyyn kuin niiden kanssa toimimiseenkin . Yleisesti eri aineita voidaan määritellä haitallisiksi esimerkiksi niiden syöpävaarallisuuden , ammattitautien aiheuttamisen tai sisäilman haitallisten pitoisuuksien perusteella .
Usein märkätilojen rakenteissa tai pinnoitteissa – vaikkapa laasteissa – saattaa olla asbestia , ainakin jos rakennustöitä on tehty ennen 1990-lukua . Muun muassa kosteuseristeistä voi taas löytyä kreosoottia eli kivihiilipikeä , joka on terveydelle haitallinen aromaattinen hiilivety-yhdiste ( PAH ).
Erityisen vaarallista rakennusmateriaalia eli asbestia on pintarakenteissa käytetty etenkin tasoitteissa , kiteissä ja maaleissa – varsinkin julkisivumaaleissa – ja ohutrappauslaasteissa sekä eristeissä . Lisäksi ilmanvaihtokanavia on valmistettu asbestista muun muassa joissakin 1950- ja 1960-lukujen kerrostaloissa .
Mahdollisia riskejä katto- ja seinälevyissä Lattiatasoitteissa , lattiamatoissa , niiden alustamateriaaleissa ja liimoissa asbesti on ollut yleistä . Asbestia on asennettu esimerkiksi sisäkattoihin ja muihin ääntä eristäviin rakenteiden pintakerroksiin .
Jos vanhan omakotitalon märkätilaremontissa korjataan esimerkiksi ensimmäisen kerroksen kylpyhuoneen lattiaa , ongelmaksi voi muodostua vaikkapa alapuolella oleva kellarikerroksen sisäkatto , joka kenties on tehty asbestipitoisesta mineriittilevystä – Suomessa aikanaan valmistetusta kuitusementtilevystä , jota on asennettu muun muassa moniin kattoihin ja julkisivuihin . Useimmiten levy on väriltään vaaleanharmaata tai kellertävää .
Rakennusmateriaalina mineriittilevyjä on käytetty jo 1900-luvun alkupuolelta . Koska levyt sisältävät asbestia , niiden käyttö kiellettiin Suomessa 1988 , mutta vanhoja levyjä voi märkätiloista edelleen löytyä jopa saunasta kiukaan ympärillä tai saunan katosta kiukaan yläpuolella .
Kohtalokkaita kuituja Jos asbestin esiintymistä ei tutkita ennen remonttia , kaikki purkutyöt pitää tehdä asbestipurkuna , joka on nykyään luvanvaraista .
3 / 2023 kita 37