KITA 3/2019 | Page 28

ILMOITUS RAKENNUSTEN ENERGIASEMINAARI TORJUU ILMASTONMUUTOSTA LOKAKUUSSA TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN Rakennusten energiaseminaari järjestetään jo viidennen kerran Finlandia-talossa 8.10.2019. Emeritusprofessori Olli Seppänen FINVAC ry:stä kertoo, että seminaarin järjestelyssä ovat jälleen mukana kaikki alan tärkeimmät järjestöt ja luvassa on kovan luokan esityksiä ja mielenkiintoista tietoa alalta. SEMINAARIN PAINOPISTE on käytännön rakentamisessa ”Kustannustehokkaimmat energian käytön tehostustoimet ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden paran­ kasvihuonekaasupäästöjen osalta löytyvät varmasti taloteknii­ tamisessa. ”Seminaarissa käsitellään hyvin laajasti sitä, mikä kasta”, hän pohtii. on rakennusten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa”, Seppä­ nen toteaa. Kaikkien puhujien nimet eivät olleet vielä selvillä haas­ tatteluhetkellä maaliskuun lopulla, mutta paljon jo tiedetään. ”Ainakin Dimitrios Athanasiou EU:n komissiosta, ympäristö­ Uusittu energiatehokkuusdirektiivi luo paineita myös raken­ nusautomaatiojärjestelmille. Direktiivillä pyritään lisäämään rakennusten älykästä ohjausta ja käyttöä – aihepiiri, josta var­ masti käytetään puheenvuoro, jos toinenkin lokakuussa. Seppäsen mukaan rakennusautomaatiojärjestelmiin on neuvos Maarit Haakana ympäristöministeriöstä ja teollisuus­ tulossa iso muutos, jota ei – ainakaan vielä – ole julkisuu­ neuvos Timo Ritonummi TEM:stä ovat puhujien joukossa”, ker­ dessa juuri puitu. Direktiivi nimittäin määrää, että kaikki suuret too Seppänen. (yli 290 kW) rakennukset varustetaan rakennusautomaatio- ja Esimerkiksi kolme paneelikeskustelua on tulossa ja kiin­ teistö- ja rakennusalan tapahtumissa usein puhetta johtanut ohjausjärjestelmillä vuoteen 2025 mennessä. ”Asuinrakennuksille tämä on vapaaehtoista, muille pakol­ Juha Salmi on lupautunut tilaisuuden juontajaksi. Ohjelma lista – eikä direktiivin edellyttämä rakennusautomaatiojärjes­ asettuu lopulliseen muotoonsa tulevien kuukausien aikana, telmä voi olla mikä tahansa systeemi”, hän huomauttaa. mutta jo nyt tiedetään, että esimerkiksi uudistunut rakennus­ ten energiatehokkuusdirektiivi tulee olemaan isosti esillä semi­ Kaikki hyöty irti! naarissa. Muutoksen takana on arkihavainto, että rakennusautomaatio­ ”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistui kesällä järjestelmien hyöty on usein vähäistä niiden potentiaaliin näh­ 2018 (844/2018/EU) ja se tuo mukanaan merkittäviä muu­ den. ”Nykytilanteessa järjestelmistä ei oteta irti kaikkea mah­ toksia ja lisävaatimuksia”, kertoo Seppänen. dollista. Niinpä direktiiviin on kirjattu verrattain yksityiskohtai­ sesti mitä kaikkea järjestelmien tulee pystyä tekemään.” Nollaenergiatasolle 30 vuodessa Direktiivilinjausten ohella Finlandiatalolla nähdään katsaus Direktiivin yhtenä tavoitteena on saada koko EU:n rakennus­ ainakin Helsingin kaupungin kunnianhimoiseen kiinteistöjen kanta nollaenergiatasolle vuoteen 2050 mennessä. Tähän kes­ energiaohjelmaan ja Aalto-yliopiston kampuksen uusiin ener­ keisenä osana kuuluu olemassa olevien lämmitys- ja ilmastoin­ giajärjestelmiin. tijärjestelmien saattaminen entistä energiatehokkaammiksi. Seppänen pitää ”nollatavoitetta” kovana ja arvioi, että ”Lisäksi puhutaan kiinteistöjen ilmanvaihtolaitteiden käy­ töstä iltaisin ja viikonloppuisin, kun ne ovat tyhjillään.” n jäsenvaltiot ovat varmasti vastahankaisia ryhtymään vaadittui­ hin toimenpiteisiin. ”Ehkä juuri tätä vastahakoisuutta ennakoi­ Lisätietoja seminaarista www.finvac.org den uusittuun direktiiviin onkin sisällytetty yksityiskohtaiset vaa­ timukset siitä, mitä jäsenvaltioiden tulee tehdä,” lisää Seppä­ nen. Komissio edellyttää tiukkaa kansallista raportointia edis­ tymisestä vuosina 2020, 2030, 2040 ja 2050. Detaljitason tiukentuminen tarkoittaa mm. sitä, että direktii­ vin artiklat 14 ja 15 käsittelevät lämmitys- ja ilmastointijärjes­ telmien tarkastuksia. ”Uusitussa direktiivissä on tehty merkittä­ viä muutoksia tarkastuksia koskevissa vaatimuksissa.” Talotekniikka kuskin paikalla Seppäsen mukaan rakennusalalla – ja erityisesti talotekniikka- alalla – tulisi uusitun direktiivin vaatimuksia tervehtiä ilolla. 28 kita   3 /  2019 Emeritusprofessori Olli Seppänen FINVAC ry:stä sanoo, että kustannustehokkaimmat energian käytön tehostustoimet kasvihuonekaasupäästöjen osalta löytyvät varmasti talotekniikasta.