HISSILLÄ KOHTI
ESTEETÖNTÄ ASUMISTA
TEKSTI: JARKKO BÖHM
KUVAT: KONE HISSIT OY
Suomi ikääntyy nopeasti, ja liikkumisesteisiä ihmisiä on yhä enemmän ja enemmän. Tavoitteena on,
että mahdollisimman moni voisi viettää vanhuutensa kotonaan hoitolaitoksen sijaan, mutta esteettömiä
asuntoja ei ole tarpeeksi. Moneen vanhaan kerrostaloon tarvittaisiin kipeästi hissiä.
JOTTA IKÄÄNTYVÄ väestö voisi asua omassa kodissaan, limetriä syvä. Asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin korin
Suomeen tarvitaan ympäristöministeriön arvion mukaan noin mitoitus voi poiketa näistä vaatimuksista, jos se on välttämätöntä
miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä. Tällä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi.
hetkellä niitä on karkeasti arvioiden 300 000, eli tavoitteesta
on koossa vasta kolmasosa.
”Yksi kolmasosa saadaan lisää, jos rakentamisen tahti säi-
Kilpelä huomauttaa, että asetuksen tarkoituksena on
kannustaa hissien rakentamiseen.
”Jos kiinteistöön ei ole realistista jälkiasentaa esteettömyyden
lyy nykyisellään. Jotta tavoitteeseen päästään, pitää viimei- vähimmäisvaatimuksien kokoista hissiä, niin on parempi, että
nen kolmasosa hoitaa olemassa olevaa rakennuskantaa kor- siellä on pienikin hissi kuin ei hissiä ollenkaan.”
jaamalla”, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriöstä
toteaa.
Hissilliset kerrostalot ovat keskeisessä roolissa esteettömien
asuntojen massatuotannossa.
”Hissi on esteettömyyden edellytys kerrostalossa. Se ei
Hän muistuttaa, että asetuksen vähimmäismitoituksen
mukainen hissi on kooltaan aika pieni käyttäjän näkökulmasta
katsottuna. Siellä ei esimerkiksi mahdu kääntymään pyörätuolilla
tai rollaattorilla, vaan hissistä joutuu peruuttamaan.
Kovin moni tilaaja ei silti rakennuta yhtään isompaa hissiä
vielä auta, että on esteetön asunto tai ympäristö, jos ihminen kuin on pakko. Kilpelän mielestä sääntelyllä ei ole silti tarpeen
jää asuntonsa vangiksi eikä pääse liikkumaan ulkoympäris- määrätä rakentamaan isompia hissejä.
töön”, Kilpelä sanoo.
Vuoden alussa astui voimaan valtioneuvoston asetus raken-
”Asetuksessa määritellään vähimmäisvaatimus, mutta tilaaja
voi edellyttää suurempaa hissiä.”
nuksen esteettömyydestä, jonka vähimmäisvaatimusten tarkoi-
tuksena on edistää ihmisten yhdenvertaisuutta.
Asetus muun muassa määrittää, että asuinrakennuksessa
Onnistuu lähes kaikkiin kerrostaloihin
Suomessa jälkiasennetaan vanhoihin taloihin vuosittain noin
on portaiden lisäksi oltava hissi, jos käynti rakennuksessa 250–300 hissiä asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n
sijaitsevaan asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien julkaisemien tilastojen mukaan.
kolmannessa kerroksessa tai sitä ylempänä.
Hissivalmistaja KONE Oyj ei julkaise tarkkoja lukuja siitä,
kuinka suuren osan se asentaa kaikista jälkiasennetuista his-
Tilaajan kannattaisi vaatia isompia hissejä seistä, mutta Suomen ja Baltian korjausrakentamisliiketoiminnasta
Uudisrakentamisen kannalta asetus on selvä, eli vähänkin kor- vastaavan Anna Tirin mukaan yritys toimittaa niistä ison osan.
keampaan kerrostaloon on rakennettava hissi. Toisaalta hissi
Väestön ikääntyminen on kasvattanut jonkin verran
nähdään tänä päivänä sen verran tärkeänä perusvarusteena, asennusmääriä viime vuosina. Tiri huomauttaa, että asuntojen
että se varmasti rakennettaisiin ilman asetustakin. kysyntä ja kilpailutilanne ylipäätään ovat vaikuttavia tekijöitä:
Entä vanhat kerrostalot? Pitääkö niihin jälkiasentaa hissi,
jotta kunnan rakennusvalvontaviranomainen myöntää raken-
nusluvan kiinteistön perusparannuksia varten?
Kilpelän mukaan esteettömyysasetusta sovelletaan, jos
kerrostalossa sijaitsevan asunnon valintaan vaikuttaa hyvin
paljon se, onko talossa hissiä vai ei.
Hän lisää, että hissi lisää asunnon arvoa. Tiri saa tukea
näkemykseensä Kiinteistöliitto Pirkanmaan neuvontainsinööri
rakennukseen tehdään muutoksia, jotka vaativat rakennus Kaisa Kettuselta. Hänen mukaansa hissin rakentaminen on
luvan. harvoja perusparannushankkeita, jotka nostavat asuntojen
Hissin koko pitää asetuksen perusteella olla vähintään
1 100 millimetriä leveä ovisivultaan ja vähintään 1 400 mil-
66 kita 3 / 2018
arvoa merkittävästi, keskimäärin noin kymmenen prosenttia
(Aamulehti 7.2.2018).