KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ
SUOMALAISTA TALOYHTIÖKENTTÄÄ tarkasteltaessa selviää pian, että siellä esiintyy niin
strategista silmää kuin tendenssinomaista tulipalojen sammuttelua. Maaliskuun puolivälissä
julkaistu Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2018 paljastaa, että vajaa puolet taloyhtiöistä
ennakoi remontteja ja reilu puolet ei.
Putkiremonttibarometrin mukaan 46 prosenttia taloyhtiöistä ryhtyi putkiremontin
valmisteluun, koska pitkän tähtäimen suunnitelmassa oli otettu kantaa remontin ajankohtaan.
Osittain taustalla olivat myös putkiston kuntotutkimukset sekä putkivuodot.
54 prosenttia taloyhtiöistä sen sijaan ei turvautunut pitkän tähtäimen suunnitelmaan, vaan
käynnisti putkiremonttihankkeen esimerkiksi siksi, että rakennuksen putket vuotivat tai märkätilat
olivat vaurioituneet. Eli kärjistetysti voi todeta, että kun taloyhtiön hallitus viimein kokoontui
tekemään päätöstä asiasta, kengät ja sukat olivat porukalla jo märät.
Isännöintiliiton kehityspäällikkö Pekka Harjunkosken mukaan erityisesti iäkkäillä kiinteistöillä
pitäisi olla kiinteistön teknisten järjestelmien korjaussuunnitelma. Harjunkoski pitää hyvänä
nyrkkisääntönä 50 vuoden ikää – jos kiinteistöön ei ole tehty putkiremonttia ennen tätä
rajapyykkiä, niin pyörät on syytä laittaa pyörimään.
Harjunkoski kehottaa osakkaita menemään rohkeasti yhtiökokouksiin ja tutustumaan
taloyhtiön tilanteeseen. Kiinteistössä saattaa nimittäin marinoitua valtava korjausvaje, joka
tottuneesti vain lakaistaan maton alle kunkin hallituskauden ajaksi.
Hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään silloin, jos vanhan kiinteistön korjaussuunnitelmassa
on vain hankkeita, jotka eivät vaadi minkäänlaisia rahoitussuunnitelmia. Yleinen
elämänkokemus opettaa, että harva projekti edistyy ilman budjettia tai resursseja.
Putkiremontti tarkoittaa yleensä käyttövesiputkien uusimista ja sen yhteydessä tehtyjä muita
remontteja, kuten viemäreiden, kylpyhuoneiden ja sähköjärjestelmien uusimista. Viime kädessä
putkiremontin sisällöstä päättää yhtiökokous ja se vaihtelee taloyhtiöstä toiseen. Barometri
paljastaa, että putkiremonteissa lähes kolmasosa kylpyhuoneista jää korjaamatta.
Mikäli taloyhtiö haluaa karsia kustannuksia, kylpyhuoneiden korjaus on yleensä se asia,
josta tingitään. Tarkan euron politiikka on kuitenkin sikäli ongelmallinen, että asumismukavuus
ei juuri parane, jos kylppäri jää entiseen kuosiin. Kylpyhuoneissa saattaa olla myös ”vanhan
koulukunnan” puutteellisia vesieristeitä, jotka ovat edelleen riski talon rakenteille, vaikka kallis
putkiremontti tehdään kuinka hyvin.
Vaikka putkiremonteista liikkuu paljon kauhutarinoita, moni remppa menee maaliin varsin
mallikkaasti. Helmikuussa Vuoden Putkiremontti 2017 -kilpailussa palkittiin taloyhtiöt
As Oy Säästökannas sekä As Oy Keinutie 7 ja As Oy Keinutie 9.
Kaikista kilpailuun osallistuneista hankkeista suuri enemmistö (80%) oli toteutettu
kokonaishintaurakkana. Uudet urakkamuodot, kuten tavoitehintaurakka, projektinjohtourakka
ja yhteistoimintaurakka (allianssi) ovat kuitenkin lisääntymässä, kertoo kilpailun järjestäjä,
Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry.
Kilpailuhankkeissa esiintyi myös toimintatapaa kilpailuttaa ja valita urakoitsija
jo hankesuunnitelman perusteella. Tällöin urakoitsijan materiaali-, asennustapa- ja
aikatauluosaaminen ovat taloyhtiön käytettävissä, kun valitaan yhdessä elinkaarikestäviä ja
taloudellisia ratkaisuja. Myös urakoitsijan perehtyminen kohteeseen jo suunnitteluvaiheessa
lyhentää remontin läpimenoaikaa.
AKHA ry:n mukaan onnistuneiden hankkeiden piirteitä olivat juuri taloyhtiöstrategia ja
kiinteistön pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat sekä niiden noudattaminen. Taloyhtiöiden
hallitukset olivat myös käyneet paljon dialogia osakkaiden ja asukkaiden kanssa sekä
hanke-ehdotus- että hankesuunnitteluvaiheessa ja myös rakennusvaiheessa.
3/2018
JULKAISIJA
PubliCo Oy
Pälkäneentie 19 A
00510 Helsinki
puh. 020 162 2200
[email protected]
www.publico.com
PÄÄTOIMITTAJA
Petri Charpentier
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Tom Appelroth
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Robert Jaakkola
[email protected]
puh. 020 1