KÄYPÄ HOITO PUHUTTI SISÄILMASTOSEMINAARISSA
TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVA: SISÄILMAYHDISTYS RY
MAALISKUUSSA JÄRJESTETTY Sisäilmastoseminaari onnistui jälleen kerran erittäin hyvin: kävijöitä oli yli 1 300, näytteilleasettajia 66 ja esityksiä yhteensä lähemmäs 80. Järjestyksessä jo 32. Sisäilmastoseminaari järjestettiin nyt viidettä kertaa Messukeskuksen Kokoustamossa ja Talvipuutarhassa. Sisäilma-alan ykköstapahtuman avasi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Viljanen myönsi, että sisäilmaongelmia on pääkaupungissa aivan liikaa: esimerkiksi Helsingin noin 250 koulurakennuksessa on keskimäärin 30 sisäilmaongelmaa vuosittain. Viljasen mukaan kaupunki kuitenkin pyrkii panostamaan hyvään sisäilmaan niin tilojen rakennusvaiheessa kuin niiden ylläpidossa, huollossa ja korjauksissakin.” Kaikki ilmi tulleet sisäilmaan liittyvät huolet, epäilyt ja ongelmat otetaan tosissaan ja niiden syyt pyritään selvittämään mahdollisimman nopeasti”, lupasi Viljanen.
Esityksiä joka lähtöön Sisäilmayhdistys ry: n toiminnanjohtaja Jorma Säteri kertoo, että tänä vuonna seminaarissa oli panostettu erityisesti monipuolisiin ja informatiivisiin esityksiin, joita kaitsemaan oli perustettu oma ohjausryhmä. Seminaaripäivän aikana kuultiin peräti 50 suullista esitystä ja tutustuttavana oli myös 27 posteriesitystä.
” Kokonaisuutena arvioiden tapahtuma oli oikein onnistunut ja taas tuntuu, että tietoisuus sisäilma-asioiden suhteen on noussut ja keskustelu selvästi vilkastunut”, Säteri toteaa.
Sinänsä positiivisen trendin kääntöpuolena Säteri pitää kuitenkin sitä, että kun esimerkiksi mediassa aiheeseen tartutaan, esiintyy herkästi liiallista kärjistämistä. Kaikki rakennukset Suomessa eivät edelleenkään ole homeessa, eikä talolle kannata julistaa purkutuomiota, jos katto kerran vuotaa.
Liian mieto suositus? Sisäilmastoseminaari haluaakin ottaa roolia oikean – tasapuolisen ja kiihkottoman – tiedon välittäjänä. Tänä vuonna kenties puhuttelevin teema oli kosteus- ja homevaurioista oireilevien potilaiden Käypä hoito-suositus, jota monet terveysongelmien kanssa painivat ovat pitäneet varsin heppoisena. Jussi Karjalainen TAYS Allergiakeskuksesta lähestyi teemaa lääkärinäkökulmasta korostaen, että rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä – mutta ei kuitenkaan ole olemassa määriteltyä” hometalosairautta”.
Jorma Säteri komppaa: syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennuksen välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.
” Vaikka varmaa tietoa aiheuttajista ei olekaan, se on selvää, että jos kosteusvaurioita esiintyy kiinteistöissä, ne tulee korjata. Tästä on olemassa laaja kansainvälinen konsensus.”
Seuraa niin tiedät Säterin mukaan ongelman räjähtämistä käsiin ehkäisee seuranta ja palautteen kerääminen rakennuksen käyttäjiltä / asukkailta. Seminaarissa esiintynyt Anne Korpi kertoi Senaatti-kiinteistöjen saavuttaneen hyviä tuloksia sisäolosuhde-ennakoinnin toimintaohjelmallaan, jossa seuranta on aktiivista ja käyttäjäkeskeistä. Seurattavia indikaattoreita ovat mm. lämpötila, kosteus, ilman hiilidioksidipitoisuus ja käyttäjäpalaute.
” Senaatin malli on kustannustehokas ja mahdollistaa sen, että ongelmiin pystytään käymään nopeammin kiinni”, Säteri kiittelee ja toivoo mallin yleistymistä laajemminkin. Merkkejä tästä on jo olemassa:
” Kunnissa on selvästi kiinnostuttu Senaatin toiminta-ohjelmasta.” n
Sisäilmastoseminaari järjestetään seuraavan kerran torstaina 15.3.2018 Helsingin Messukeskuksen Kokoustamossa.
68 kita 3 / 2017